Oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja suvereniteetti ohjaavat Brasilian tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa
Brasilian strategisena tavoitteena on nostaa maan TKI-investoinnit 2 %:iin BKT:stä vuoteen 2034 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään edistämään erityisesti yritysten innovaatioita, vähentämään maan teknologista riippuvuutta ja vahvistamaan tieteen omavaraisuutta. Temaattiset fokusalueet vastaavat pitkälti Suomen TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja, mutta Brasilia painottaa vahvemmin sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämistä tieteen ja innovaatioiden keinoin.
Tässä uutiskirjeessä tarkastellaan Brasilian kansallista tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaa Suomen tutkimus- ja innovaationeuvoston tammikuussa 2026 julkaisemien kansallisten TKI-politiikan ja -toiminnan strategisten valintojen vinkkelistä.
Brasilian kansallinen TTI-strategia 2024–2034 (ENCTI) alkaa olla viimeisiä viilauksia vaille valmis, kun osallistavan prosessin viimeisen vaiheen eli joulukuussa 2025 järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vielä integroidaan 126-sivuiseen dokumenttiin. Brasilian strategian tavoitteena on muuttaa tieto yhteiskuntaa palveleviksi teknologisiksi ratkaisuiksi ja ohjata kansallista osallisuuteen, kestävyyteen ja itsemääräämisoikeuteen perustuvaa kehitystä. Tähtäimessä on nostaa maan TKI-investoinnit 2 %:iin BKT:sta vuoteen 2034 mennessä.
Brasilian strategian kontekstina korostetaan kiihtyvän digitalisaation, ilmastokriisin ja teknologista johtajuutta koskevien geopoliittisten kiistojen luomia haasteita, mikä resonoi myös Suomen strategisia valintoja taustoittavan toimintaympäristön tilannekuvan kanssa. Toisaalta Brasilia painottaa Suomea vähemmän kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosten tuomia haasteita. Maalla on ollut kansainvälinen aseellinen konflikti viimeksi 1800-luvun lopussa ja toisaalta myös maailman tämänhetkiset sodat ovat Brasilialle maantieteellisesti kaukaisia.
Brasilian TTI-strategian tavoitteet jäsentyvät neljän pilarin alle: kansallisen TTI-järjestelmän laajentaminen ja integraatio; uudelleenteollistamiseen tähtäävä yritysten innovaatiotoiminta; teknologisen suvereniteetin strategiset hankkeet; sekä tiede ja innovaatiot sosiaalisen kehityksen edistämiseksi. Strategiassa tunnistetaan strategisia aloja, joilla Brasilialla on jo globaalia johtajuutta, kuten uusiutuvat energiat, kestävä maatalous, biotalous ja terveys, sekä aloja, kuten disruptiivisen teknologian alat, jotka vaativat intensiivisiä kehitystoimia. Brasilian strategian temaattiset fokusalueet vastaavatkin pitkälti Suomen strategisia valintoja.
Fokuksessa tekoäly, terveys, ilmasto ja ympäristö
Data, suurteholaskenta ja tekoäly ovat Brasilian strategian keskiössä. Osana kansallista TTI-strategiaa, Brasilia julkaisi vuoden 2024 lopulla kansallisen tekoälysuunnitelman, joka lupasi mittavia investointeja tekoälyyn, ml. n. 4 miljardia euroa vuosille 2024–2028. Suunnitelma keskittyy Brasilian teknologisen autonomian ja suvereniteetin lisäksi ihmiskeskeiseen ja eettiseen lähestymistapaan, sosiaaliseen tasa-arvoon ja tekoälykapasiteetin vahvistamiseen. Suunnitelmaan kuuluu mm. maailman viidenneksi tehokkaimman supertietokoneen rakentaminen ja kielimallien kehittäminen portugaliksi. Suunnitelman puitteissa on jo perustettu 14 uutta soveltavan tekoälyn tutkimuksen keskusta. Brasilialla on arvioitu olevan globaalia potentiaalia erityisesti terveyteen, energiaan ja luonnonvaroihin liittyvän tekoälyn saralla. Brasilia on osoittanut myös merkittävän n. 8 miljoonan euron rahoituksen EU:n ja LAK-alueen väliseen supertietokoneverkostoon, jossa myös Suomi on mukana EuroHPC:n kautta.
Terveyden ja hyvinvoinnin saralla Brasilian erityispiirteenä ja kansallisena vahvuutena on maailman suurin yhtenäinen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Brasilia on globaalin tieteen huipulla mm. hammaslääketieteen, parasitologian, immunologian, eläinlääketieteen, kansanterveystieteen ja trooppisen lääketieteen aloilla, joilla on myös merkittävää innovaatiopotentiaalia. Suomen valintojen kanssa yhteneväisiä strategisia painopistealueita ovat mm. digitaalisten palvelujen kehittäminen, terveys- ja hyvinvointidatan hallinta, lääketutkimus ja -kehitys sekä bioteknologia.
Ilmasto ja ympäristö on Brasilialle yksi tärkeimmistä prioriteettialueista. Suomenkin valinnoissa painotetut energiasiirtymä, bio- ja kiertotalous, fossiilitalouden purkaminen, ilmasto- ja luontoratkaisut, kestävä maatalous ja ruokatuotanto toistuvat läpi Brasilian strategian. Maalla on ilmaston ja ympäristön teemoissa myös merkittävää osaamista ja yhteistyöpotentiaalia, joka on monin paikoin Suomen kanssa jo toteutunutkin. Suomen strategian arktinen ulottuvuus taas kääntyy Brasiliassa antarktiseksi. Vaikka antarktista ei ole erikseen mainittu Brasilian strategiassa, yhteistyöhön Suomen kanssa on esitetty kiinnostusta mm. napa-alueita koskevan ilmastotutkimuksen saralla.
Suvereniteetti turvallisuus- ja resilienssikysymysten keskiössä
Turvallisuus, resilienssi ja puolustus ovat myös Brasilian strategiassa keskeisiä. Kansallinen turvallisuus kytkeytyy vahvasti strategian läpileikkaavaan teknologisen riippumattomuuden ja itsemääräämisoikeuden tavoitteeseen. Brasiliassa nähdään suvereniteetin näkökulmasta haavoittuvuutta erityisesti murrosteknologioiden saralla, joiden kehittäminen on Suomen tapaan prioriteetti, ml. kyberturvallisuus, avaruusteknologiat, kvanttiteknologiat, puolijohteet ja viestintäteknologiat. Haavoittuvuutta nähdään myös kriittisten mineraalien, lääkkeiden, lannoitteiden, radioisotooppien ja ydinohjelman saroilla. Brasilian strategiassa turvallisuus ja resilienssi nousevat kuitenkin kansallisen turvallisuuden sijaan vahvemmin esiin mm. ruoka-, energia- ja vesiturvan, terveyden, ilmastonmuutoksen ja rikollisuuteen kytkeytyvän kansalaisturvallisuuden teemojen kautta.
Brasilian strategian keskeisinä kehityskohteina on nostettu esiin vakaan rahoituksen tarve, lainsäädännön nykyaikaistaminen, yritysten innovaatioiden edistäminen ja maan sisäisen alueellisen epätasa-arvon vähentäminen. Strategian keinovalikoimaan kuuluu Suomellekin tutut osaamisen vahvistaminen, koulutus ja osaajien pitäminen maassa. Lisäksi Amazonin alueen TTI-kapasiteetin kehittäminen nostetaan erikseen esiin tärkeänä strategisena toimena. Myös kansainvälistä yhteistyötä korostetaan ja strategiassa vertaillaan valittujen maiden TTI-strategioita. EU:n hyviä käytänteitä nostetaan runsaasti esiin ja Kiinan järjestelmää analysoidaan tarkemmin. Strategiassa korostetaan erityisesti Globaalin Etelän keskisen yhteistyön tärkeyttä ekologisemman ja sosiaalisesti kestävämmän vaihtoehdon tarjoamiseksi suurvaltojen teknologisen vastakkainasettelun rinnalle.
Johanna Kivimäki
johanna.kivimaki(a)gov.fi
Lisätietoja: