OECD:n raportti: Nuorten suomalaisten koulutustaso lähestyy maailman kärkeä

Education at a Glance 2007 kuvaa vertailuindikaattorein koulutuksen tilaa ja kehityspiirteitä OECD:n jäsenmaissa ja muutamissa OECD:n ulkopuolisissa maissa, kuten Venäjällä, Brasiliassa, Chilessä ja Israelissa. Raportin tiedot ovat pääosin vuodelta 2005.

Nuoret saavuttamassa maailman kärkeä koulutustasossa - työikäisten koulutustasossa edelleen kehittämistä

Suomalainen työikäinen (25–64-vuotiaat) väestö on vähemmän koulutettua kuin monissa Suomen kilpailijamaissa. Työikäisestä suomalaisväestöstä toisen asteen tutkinnon on suorittanut 79 prosenttia, kun esimerkiksi Tšekissä vastaava luku on 90 prosenttia. Suomi on osuudellaan OECD-maiden kymmenes. Myös muun muassa Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa, USA:ssa sekä OECD:n ulkopuolisista maista Virossa ja Venäjällä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomea korkeampi.

Korkea-asteen tutkinnon (yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon) on suomalaisista työikäisistä suorittanut 18 prosenttia, jolla Suomi sijoittuu OECD-maiden vertailussa sijalle 15. Muun muassa Tanskassa, Ruotsissa, Japanissa, Koreassa, Iso-Britanniassa, USA:ssa ja Norjassa osuus on suurempi. Jos opistoaste otetaan myös tarkasteluun, on suomalaisen työikäisen väestön koulutustaso lähempänä maailman kärkeä.

Nuorempi 25–34-vuotiaiden ikäluokka on Suomessa korkeammin koulutettu kuin koko työväestö. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on ikäluokasta suorittanut 89 prosenttia, joka on OECD-maiden kuudenneksi suurin osuus. Korkea-asteen tutkinnon on ikäluokasta suorittanut 27 prosenttia, jolla Suomi on sijalla 11 OECD-maiden vertailussa. Suomalaisen työikäisen aikuisväestön koulutustaso lähestyy todennäköisesti maailman kärkeä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Koulutuksen rahoitus opiskelijaa kohti hiukan yli OECD:n keskiarvon

Suomessa koulutukseen käytetyt varat ovat OECD-maiden keskitasoa. Absoluuttisina määrinä eniten rahaa opiskelijaa kohden käyttävät USA, Sveitsi ja Norja. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suomalaisten panostus koulutukseen on hieman alle OECD:n keskiarvon. Suhteellisina osuuksina mitattuna eniten rahaa koulutukseen käyttävät Israel, Islanti ja USA.

Vaikka koulutuksen rahoitus on Suomessa länsimaiden keskitasoa, sen tehokkuus on huippuluokkaa. Suomalaisnuorten opiskeluaktiivisuus on erittäin korkeaa ja esimerkiksi perusasteen oppimistulokset maailman kärkeä.

Suomalaisnuoret osallistuvat aktiivisesti koulutukseen

Suomalaisista 15–19-vuotiaista nuorista lähes 90 prosenttia opiskelee joko pää- tai sivutoimisesti. Opiskelevien nuorten osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995, jolloin opiskelevia ikäluokasta oli noin 80 prosenttia. Ahkerimpia opiskelijoita ovat kreikkalaiset ja belgialaiset, joista selvästi yli 90 prosenttia opiskelee.

Vähenevän työvoiman oloissa Suomen haasteeksi saattaa muodostua se, että suomalaisista nuorista aikuisista (20–29-vuotiaat) noin 43 prosenttia opiskelee pää- tai sivutoimisesti. Osuus on selvästi OECD-maiden suurin. Seuraavina tulevat Tanska ja Ruotsi, joissa opiskelevien nuorten aikuisten osuus on alle 40 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo oli vuonna 2005 noin 25 prosenttia. Vielä vuonna 1995 suomalaisista 20–29-vuotiaista opiskelijoita oli alle 30 prosenttia ja vuonna 2000 noin 38 prosenttia. Suomen lukuja saattaa nostaa indikaattorin laskentatapa, jossa useat tutkinnonsuorittamisoikeudet kasvattavat opiskelijaosuuksia.

Perusasteella vähällä opetuksella huipputulokset

Suomessa 7–14-vuotiaat lapset viettävät järjestetyssä opetuksessa (opetussuunnitelmien mukaisilla pakollisilla oppitunneilla) vähemmän aikaa kuin muissa OECD-maissa. Suomalaislapset ovat ikävuosien 7–14 välillä koulussa yhteensä noin 5 400 tuntia, kun esimerkiksi Alankomaissa ja Italiassa koulutuntien määrä on yli 8 000 tuntia. Suomen jälkeen vähiten koulussa aikaansa viettävät slovenialaiset ja norjalaiset lapset. Vähäisestä oppituntien määrästä huolimatta suomalaiset saavat jatkuvasti huipputuloksia esimerkiksi PISA-vertailussa.

Koulutustasolla vaikutusta nuorten aikuisten syrjäytymisuhkaan

Koulutustaso vaikuttaa tilastojen mukaan selvästi nuorten aikuisten syrjäytymisuhkaan. Vailla toisen asteen koulutusta olevista 25–29-vuotiaista on Suomessa työttöminä ja koulutuksen ulkopuolella 14 prosenttia, kun toisen asteen tai korkea-asteen koulutuksen suorittaneista vastaava osuus alle viisi prosenttia. Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevista 20–24-vuotiaista hiukan yli 10 prosenttia on työttöminä ja koulutuksen ulkopuolella. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista samanikäisistä työttöminä ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus on viisi prosenttia pienempi.

Perusasteen opettajien palkat OECD -maiden keskitasoa

Suomalaiset opettajat sijoittuvat palkkavertailussa OECD-maiden keskitasolle. Suomalaisen luokanopettajan alkupalkka on ostovoimaan suhteutettuna reilusti alle puolet OECD-maiden parhaiten palkatun eli luxemburgilaisen opettajan palkasta, mutta yli viisi kertaa suurempi kuin heikoimmin palkatun puolalaisen opettajan palkka. Pohjoismaista tanskalaiset ja norjalaiset alaluokkien opettajat saavat suomalaisia kollegojaan parempia palkkoja, mutta yläluokilla ja toisella asteella suomalaisten opettajien palkat ovat jo suurin piirtein samalla tasolla.

Suomalaisten opettajien palkat ovat kehittyneet viime vuosina suotuisammin kuin muiden vertailussa mukana olleiden maiden. Vuodesta 1996 alkupalkat ovat nousseet reilusti yli kolmanneksella, mitä nopeampaa palkkakehitys on ollut vain Unkarissa.

_ _ _

Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. (09) 7747 7124
- www.oecd.org
Julkaisua Education at a Glance 2007 (ISBN 978-92-64-03287-3) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: [email protected], puh. (09) 852 7907