OECD:n PISA 2003 -tutkimus: Suomalaisnuorten osaaminen maailman huippua
Suomalaisnuorten osaaminen on OECD-maiden huippuluokkaa niin matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa kuin ongelmanratkaisutaidoissakin. Tiedot ilmenevät OECD:n PISA 2003 -tutkimuksen tuloksista.
PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden sisältöalueilla. Tutkimuksen ensimmäisen osan (PISA 2000) pääalueena oli lukutaito, jota koskevat tulokset julkaistiin vuonna 2001. PISA 2003:n pääalueena oli matematiikka. Luonnontieteiden osaamista tutkitaan yksityiskohtaisemmin tutkimusohjelman kolmannessa jaksossa vuonna 2006.
Tutkimuksessa matematiikan osaamisella tarkoitetaan nuorten kykyä hyödyntää matemaattisia tieto ja ja taitoja eri aihealueilla ja erilaisissa arkielämän tilanteissa matemaattisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten kykyä ratkaista oppiainerajoja ylittäviä ongelmia.
PISA-tutkimuksessa arvioidaan, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja, ei niinkään perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöjen hallintaa.
Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen OECD-maiden parasta
Suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten matematiikan osaaminen on OECD-maiden parasta. Suomen kanssa matematiikan osaamisessa samalla tasolla ovat OECD-maista Korea, Alankomaat ja Japani ja OECD-maiden ulkopuolelta tutkimukseen osallistuneista Kiinan Hongkong. Keskiarvotulosten perusteella suomalaisten nuorten matematiikan osaamisen taso on parantunut edellisiin PISA-tuloksiin verrattuna.
Osaaminen on korkeaa tasoa kaikilla matematiikan osa-alueilla. Parhaiten hallitaan määrällistä ajattelua mittaavia taitoja. Suomalaisten nuorten kiinnostus matematiikkaan on OECD:n keskiarvoon verrattuna keskimääräistä vähäisempää. Matematiikan oppimista tukevien asenteiden ja opiskelustrategioiden kehittämisessä riittää tulevaisuudessa haasteita.
Suomalaisnuorten matematiikan osaamisessa korostuu tasaisuus. Heikkojen oppilaiden osuus on Suomessa pieni muihin OECD-maihin verrattuna. Sukupuolierot matematiikan osaamisessa ovat Suomessa verraten pienet.
Kodin sosioekonominen tausta näkyy matematiikan osaamisessa. Ylimpään sosioekonomiseen luokkaan kuuluvien perheiden nuoret yltävät parempiin matematiikan tuloksiin kuin alempien sosioekonomisten luokkien nuoret kaikissa osallistuneissa maissa. Suomessa kodin sosioekonomisen taustan vaikutus oli kuitenkin selvästi vähäisempi muihin OECD-maihin verrattuna. Pienimmät koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat Suomessa ja Islannissa. Alueelliset erot ovat Suomessa pieniä. Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaiden osaaminen on kansainvälistä kärkeä, mutta hieman Suomen keskitasoa heikompaa kaikilla neljällä tutkitulla alueella.
Suomalaisten nuorten lukutaito jälleen OECD-maiden paras
Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen parempi kuin muissa hyvän lukutaidon OECD-maissa, kuten esimerkiksi Koreassa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Ero Korean tasoon ei ollut kuitenkaan merkittävä. Tytöt lukevat poikia paremmin kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomalaisnuorten lukutaito on entistä tasaisempaa, sillä Suomessa sukupuolten ero lukutaidossa on kaventunut edellisen PISA-tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Poikien keskiarvo oli Suomessa huomattavasti heikompi (521 pistettä) kuin tyttöjen (565), mutta se oli silti OECD-maiden poikien keskiarvoista korkein.
Suomalaisten nuorten luonnontieteiden osaaminen on myös huippuluokkaa ja ongelmanratkaisutaidot OECD-maiden parhaimmistoa
Suomi oli myös luonnontieteiden osalta kärjessä. Muita huippumaita olivat OECD-maista Japani ja Korea. Luonnontieteiden osaaminen parani Suomessa verrattuna edellisiin PISA-tuloksiin. Suomalaisten oppilaiden luonnontieteelliselle osaamiselle on tyypillistä korkea taso ja tulosten tasaisuus useimpiin tutkimukseen osallistuneisiin maihin verrattuna.
Uutena arviointialueena mukana olivat ongelmanratkaisutaidot. Suomalaisnuorten ongelmanratkaisutaidot ovat OECD-maiden parhaimmistoa. Erittäin myönteinen tulos on, että Suomessa on tutkimukseen osallistuneista maista kaikkein vähiten (5%) heikkoja oppilaita, jotka eivät hallitse ongelmanratkaisun perustaitoja.
Suomessa PISA 2003 -tutkimuksen (Programme for International Student Assessment) otokseen valittiin 147 suomenkielistä ja 50 ruotsinkielistä koulua. Otoskoko oli 6 235 oppilasta. Oppilaista 5 796 (93 %) vastasikoetehtäviin. Heistä 4 589 oli suomenkielisiä ja 1 207 ruotsinkielisiä. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
>> Koulutuksen tutkimuslaitos
käyttäjänimi: pisa
salasana: lumisade2004
Lisätietoja: johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, opetusministeriö, p. (09) 1607 7268, 040 576 9462 ja opetusneuvos Jari Rajanen, opetusministeriö, p. (09) 1607 7463, 040 742 1127 ja professori Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 567 7210 ja erikoistutkija Pekka Kupari, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 382 5365 ja professori Pirjo Linnakylä, Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 050 591 9511