Hyppää sisältöön

Naiset Argentiinan korkeakoulu- ja tiedekentällä – tulevaisuus näyttää lupaavalta

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 23.8.2021 12.16
Universidad de Buenos Airesin oikeustieteellisen tiedekunnan päärakennus
Universidad de Buenos Airesin oikeustieteellisen tiedekunnan ikoninen päärakennus. Kuva: Rosa Märkjärvi

Pandemian aikana on uutisoitu paljon sen negatiivisesta vaikutuksesta niin sukupuolten kuin yhteiskuntaluokkien tasa-arvoon: jo nyt on nähtävissä, että kehityksessä on otettu askel taaksepäin. Näinä haastavina aikoina Latinalaisessa Amerikassa Argentiina on noussut esiin edelläkävijänä tasa-arvokysymyksissä.

Argentiina on jo entuudestaan tunnettu alueella edistyksellisestä seksuaalivähemmistöjen tasa-arvopolitiikasta. Pandemia on lisännyt köyhyyttä ja vaikeuttanut esimerkiksi laadukkaan opetuksen järjestämistä kaikille. Samaan aikaan naisten oikeuksista huolehtiminen on jäänyt monissa maissa taka-alalle. Argentiina on kuitenkin jatkanut sukupuolten tasa-arvon edistämistä pandemiasta huolimatta. Huomiota mediassa herättivät muun muassa abortin laillistaminen joulukuussa 2020 sekä ei-binääristen ihmisten huomioiminen henkilöllisyystodistuksissa heinäkuussa 2021. Toiminta on ulottunut myös teknologiakehitykseen: toukokuussa 2021 lanseerattiin teknologiakeskus “Centro de Géneros en Tecnología” tasa-arvon edistämiseksi teknologia-alalla.

Tasa-arvokehityksen avaintekijä: tyttöjen ja naisten koulutus

Koulutustaso on noussut ympäri maailmaa ja tärkein siihen vaikuttava tekijä on ollut juuri naisten koulutustason kasvu. Maaliskuussa 2021 Unescon alainen IESALC (The UNESCO International Institute for Higher Education in Latin America and the Caribbean) julkaisi naistenpäivän johdosta maailmanlaajuisen raportin naisten asemasta korkeakoulutuksessa: naisten kasvaneesta osallistumisesta huolimatta sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu korkeakoulutuksessa. Naisten asema korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa on kehittynyt vauhdikkaasti Argentiinassa, jonka korkeakouluissa vuonna 2020 naisten osuus opiskelijoista oli korkeampi kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa: lähes 60 % kaikista korkeakouluopiskelijoista. Vaikka suurin osa opiskelijoista onkin naisia, tutkijoina ja akateemisissa johtotehtävissä naisten asema on yhä heikko. Opintojen alkuvaiheessa naisten osuus on suurempi, mutta koulutusasteen noustessa osuus laskee roimasti: johtotehtävissä naisia on 25 %, joista rehtoreina vain 11 %.

Argentiinassa on Latinalaisen Amerikan kontekstissa poikkeuksellisen vahva julkinen koulutusjärjestelmä ja väestön korkea koulutustaso. Alle 30-vuotiaista noin 40 %:lla on alempaa korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto. Luku on korkea muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna ja OECD:n keskitasoa. Järjestelmän tavoitteena onkin turvata tasavertaiset mahdollisuudet kaikille, jolloin taloudelliset tekijät eivät estä pääsyä korkeakouluopintoihin samassa mittakaavassa kuin monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Täten järjestelmä takaa myös naisille paremmat mahdollisuudet kouluttautua. Maksuttomuuden takia perheiden ei tarvitse esimerkiksi valita kuka lapsista pääsee opiskelemaan. Julkisen sektorin korkeakoulut eivät tosin valikoi opiskelijoitaan käytännössä ollenkaan, mikä on johtanut julkisten yliopistojen liikakansoittuminen sekä erittäin korkeisiin opintojen keskeyttämislukuihin.

Vahva eriytyminen miesten ja naisten aloihin näkyy myös Argentiinan akateemisella kentällä
Vaikka naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on kasvanut vauhdilla, koulutusalojen valinnat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Naiset suorittavat perinteisesti sosiaali-, humanististen ja terveystieteiden alan tutkintoja ja miehet suorittavat enemmistön tekniikan alan tutkinnoista. STEM-aloilla naisten osuus on selvästi pienempi kuin miesten: Argentiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan vain 33% naisista hakeutuu STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, tietotekniikka ja matematiikka) ja 16% ohjelmointialalle.

Naisten asema on haasteellinen myös tutkimuskentällä, sillä uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden työolot ovat Argentiinassa huonot, erityisesti naisten näkökulmasta. Äitiyden yhdistäminen tutkijanuraan on erittäin vaikeaa, sillä tutkijoilla ei ole samoja työehtoja ja etuja kuin muilla ns. tavallisilla työntekijöillä. Vuonna 2020 tiedeministeriö (Ministerio de Ciencia, Tecnología e Innovación Productiva) ilmoitti korottavansa palkkojen ja tutkimusapurahojen määriä, mikä oli välttämätön toimenpide argentiinalaisten naistutkijoiden kannalta. Tasa-arvotyö ei kuitenkaan ole tutkijoiden parissa vielä läheskään valmista.

Argentiinassa on tehty monia aloitteita ja perustettu erilaisia ohjelmia tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi korkeakoulutuksessa ja tiedekentällä. Argentiinassa on sitouduttu esimerkiksi Unescon SAGA-hankkeeseen (STEM and Gender Advancement), jonka päätavoitteena on tarjota hallituksille ja poliittisille päättäjille erilaisia välineitä, joiden avulla voidaan vähentää nykyistä maailmanlaajuista sukupuolten välistä kuilua luonnontieteellisen, teknisen ja taloudellisen tutkimuksen sekä innovoinnin aloilla.

Argentiinassa keskitytään nyt esimerkiksi kampanjoihin, joilla houkutellaan enemmän tyttöjä luonnontieteiden pariin toisen asteen oppilaitoksissa. Yksi erinomainen esimerkki on Chicas en Tecnología (tytöt teknologian alalla): argentiinalainen voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, joka pyrkii vähentämään sukupuolten välisiä eroja teknologia-alalla. Järjestön tavoitteena on motivoida, kouluttaa ja tukea seuraavan sukupolven naisjohtajia teknologian alalla. CET järjestää muun muassa työpajoja, luentoja ja valmennuksia. Esimerkiksi ohjelmointiin ja ongelmanratkaisuun kouluttava maksuton Clubes-ohjelma on suunnattu toisella asteella opiskeleville tytöille. Argentiinan opetusministeriö julisti ohjelman opetuksellisesti merkittäväksi vuonna 2019.

Muutoksia tapahtuu myös hallituksen tasolla 

Vuonna 2019 perustettiin sukupuolten tasa-arvoministeriö (Ministerio de las mujeres, géneros y diversidad). Ministeriön alaisuudessa toimii lisäksi koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripolitiikan kanslia (Subsecretaría de Formación, Investigación y Políticas Culturales para la Igualdad), jonka tavoitteena on tukea ministeriötä tasa-arvoisen koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripolitiikan suunnittelussa.

Jo aikaisemmin mainittu tasa-arvon teknologiakeskus (Centro de Géneros en Tecnología) on julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välistä kuilua teknologia-alalla. Julkisen sektorin organisaatiot tekevät hankkeessa yhteistyötä suurten tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten kanssa (Esim. Google, Microsoft ja Nokia). Keskus pyrkii edistämään naisten lisäksi myös seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjen integroitumista ja kouluttamista luonnontieteiden, teknologian, tekniikan ja matematiikan (STEM) alalle. Keskuksen tehtävänä on esimerkiksi tiedonkeruu ja tilastojen laatiminen sektorin tasa-arvosta, koulutuksen (esim. luentosarjoja ja videokonferensseja) sekä työharjoittelumahdollisuuksien tarjoaminen.
Argentiinan kansallinen tutkimusneuvosto CONICET (Consejo Nacional de Investigaciones Científicas y Técnicas) on myös osallistunut tasa-arvon edistämiseen argentiinalaisen tieteen keskuudessa. Neuvoston pääjohtajana on vuodesta 2019 toiminut kemisti Ana Franchi, joka on profiloitunut tasa-arvon ääneksi argentiinalaisella tiedekentällä. Neuvosto on pyrkinyt edistämään naistutkijoiden näkyvyyttä esimerkiksi jakamalla vuosittain yhdessä Unescon ja L’Oréalin kanssa kansallisen naistutkijan palkinnon biotieteissä. Tänäkin vuonna maan hintatasoon nähden merkittävä rahapalkinto jaetaan, jopa kaksin kappalein: pääpalkinnon lisäksi jaetaan myös nuoren tutkijan palkinto, pandemian kärjistämästä taloustilanteesta huolimatta.

Haastavista olosuhteista huolimatta Argentiina pyrkii yhä edelleen erottumaan muista alueen maista tasa-arvon edelläkävijänä. Pandemian runtelema maa kärsii myös syvästä talouskriisistä, muttei anna kummankaan pysäyttää sitä pyrkimästä tavoitteisiinsa. Aina on hyvä kysyä, onko muutos todellista vai näennäistä, mutta sukupuolten tasa-arvon tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta lupaavalta Argentiinassa. Vaikka työtä on vielä paljon tehtävänä, maan toimet syvän kriisin keskellä ovat vakuuttavia.

Kirjoittaja Rosa Märkjärvi toimii Team Finland Knowledge -harjoittelijana Suomen Buenos Airesin edustustossa. Allekirjoittaneelta on tulossa myöhemmin kattavampi raportti sukupuolten tasa-arvosta korkeakoulutuksessa ja tieteessä Latinalaisessa Amerikassa.

Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.