Murroksen moottorit: SEA-maiden TKI-suunnat ja Suomi
Singaporen tuore RIE2030-suunnitelma on alueen selkein esimerkki pitkäjänteisestä TKI-ohjauksesta ja on monin osin linjassa myös TIN:in strategisten valintojen kanssa. Mutta miten SEA-alueen muut maat asemoivat TKI-panostuksensa? Alueella on käynnissä laaja murros: useat maat pyrkivät siirtymään valmistavasta teollisuudesta kohti korkean teknologian talouksia, joissa tutkimus, osaaminen ja innovaatiot toimivat kasvun moottoreina. Murrosteknologiat, vihreä siirtymä ja hyvinvoinnin vahvistaminen ovat yhteisiä teemoja, mutta miten ne suhteutuvat TIN:in strategisiin valintoihin?
Vietnam rakentaa pohjaa teknologiavetoiselle kasvulle
Vietnamissa on käynnissä koko systeemin läpileikkaava koulutusreformi, jonka tavoitteena on valjastaa korkeakoulutus sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta maan talouskasvun ajureiksi. Kokonaisvaltainen tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategia (Decision 569/QD-TTg) sisältää maan keskeiset TKI-tavoitteet vuoteen 2030 asti.
Vaikka strategia ei sisällä yhtä tarkkarajaista TKI tiekarttaa kuin monissa muissa SEA-maissa, suunta on selvästi teknologiavetoinen. Strategiassa korostuu nousevien teknologioiden rooli (esim. tekoäly, puolijohteet), panostus vihreään ja kestävään teknologiaan sekä uusiutuviin energioihin. Sekä Suomi että Vietnam nostavat murrosteknologiat strategioidensa ytimeen, mutta painotukset eroavat, myös maiden erilaisten lähtökohtien takia: Suomi korostaa kestävää ja monitieteistä kehitystä, Vietnam tähtää nopeaan teknologiasiirtymään.
Tavoitteissa on myös kasvattaa TKI-investointien määrää 2 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 investoinnit olivat 0,4 prosentin tasolla. Myös yksityisen sektorin roolia halutaan kasvattaa, ja innovatiivisten yritysten määrä halutaan kaksinkertaistaa vuoden 2020 tasosta. Samalla pyritään vahvistamaan maan innovaatioekosysteemiä ja tutkimusinfrastruktuuria: tavoitteina on esim. kasvattaa tutkijamäärä 12 tutkijaan / 10 000 asukasta, ja nousta Global Innovation Indexin top 40 -maaksi (nykysijoitus 44).
Vietnam pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaisia TKI-sijoituksia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Tulokset alkavat näkyä: mikrosirujätti NVIDIA ilmoitti vuoden 2024 lopulla avaavansa T&K-keskuksen Vietnamiin, ja Samsungilla sekä Qualcommilla on jo omat tutkimusyksikkönsä Hanoissa. Myös Suomi allekirjoitti strategisen kumppanuussopimuksen Vietnamin kanssa kommunistisen puolueen pääsihteeri Tô Lâmin vieraillessa syksyllä 2025.
Thaimaa – innovaatiojärjestelmän vahvistamista Thailand 4.0 -kehyksessä
Thailand 4.0 on Thaimaan strateginen visio, jonka tavoitteena on muuttaa maan talousmallia tuotantokeskeisestä taloudesta innovaatio- ja teknologiapainotteiseksi kasvumalliksi. Mallissa tutkimus, teknologia ja innovaatiot toimivat keskeisinä vetureina talouden kilpailukyvylle, sosiaaliselle hyvinvoinnille ja yhteiskunnan resilienssille. Vision toimeenpanoa TKI sektorilla ohjaa kansallinen Higher Education, Science, Research and Innovation Policy and Strategy -ohjelma (2020–2027), jonka toteutusta koordinoi TKI-viranomainen NXPO (Office of National Higher Education Science Research and Innovation Policy Council).
NXPO:n määrittämät keskeiset TKI- painopisteet vuodelle 2025–2028 korostavat sekä murrosteknologioita että uudenlaisten kasvualojen kehittämistä. Näihin sisältyvät mm. tekoäly, puolijohteet ja kvanttiteknologiat, jotka nähdään keskeisinä kilpailukyvyn lähteinä ja jotka ovat myös TINin strategisten valintojen ytimessä. Lisäksi strategiassa on tunnistettu kasvupotentiaalia mm. tulevaisuuden elintarvikkeissa (ml. vaihtoehtoiset proteiinit) sekä terveyden ja lääketieteen aloilla. Jälkimmäisen odotetaan tukevan sekä maan kasvavaa lääketurismia että tarjoavan ratkaisuja ikääntyvän väestön tarpeisiin.
Rakenteellisesti Thaimaan suunnitelmissa pyritään vahvistamaan erityisesti pk-yritysten (SMEs) roolia innovaatioiden ja talouskasvun edistäjinä. Tavoitteena on myös nostaa TKI-investointien osuus 2 %:iin BKT:stä vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2021 Thaimaan R&D-panostukset olivat noin 1,21 % BKT:stä. Strategiassa painotetaan myös innovaatioiden soveltamista laajasti sekä teollisuudessa että julkisella sektorilla, ja tämä heijastelee pyrkimystä integroida uudet teknologiat osaksi koko talouden toimintaa.
Malesia vahvistaa asemaansa teknologiataloutena NSTIP-strategialla
Malesia toteuttaa omaa NSTIP-strategiaansa (2021–2030), jonka tavoitteena on nostaa maa alueen johtavien teknologiatalouksien joukkoon. NSTIP-strategian mukaan (National Science, Technology and Innovation Policy) Malesia tavoittelee korkeatasoisen teknologiavaltion roolia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on esimerkiksi kasvattaa kansallisia TKI-investointeja 3,5 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä vuonna 2022 Malesian investoinnit olivat prosentin luokkaa.
NSTIP korostaa myös paikallisen teknologiatuotannon vahvistamista ja teollisuuden muuntamista kohti korkeamman jalostusasteen tuotantoa. Strategian yhtenä tavoitteena on määrittää kansalliset strategiset TKI-valinnat, mutta toistaiseksi painotukset ovat pysyneet melko ylätasoisina. Valtio on kuitenkin tunnistanut joukon keskeisiä potentiaalisia fokusalueita, kuten tekoäly ja data, uudet materiaalit, terveysinnovaatiot sekä energia- ja ympäristöteknologiat, joissa on selviä yhtymäkohtia myös TINin strategisiin valintoihin. Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen pilari NSTIP:n tavoitteissa. Strategia painottaa, että innovaatiotoiminnan tulee tukea terveyttä, koulutusta, ympäristöä ja laajempaa hyvinvointia, ja tämä resonoi myös Suomen linjausten kanssa.
Teknologinen siirtymä kiihtyy Kaakkois-Aasiassa
Alueen muutkin maat pyrkivät etenemään vauhdilla kohti teknologiavetoista kasvua. STRIDE (Science, Technology, Research and Innovation for Development)-ohjelma sisältää Filippiinien kansalliset T&K-prioriteetit, joiden tarkoituksena on vahvistaa tutkimusosaamista, yhteistyötä yritysten ja yliopistojen välillä sekä kansallisen työvoiman taitoja. Indonesia on puolestaan viimeistelemässä ensimmäistä kansallista tekoälystrategiaansa, jonka odotetaan ohjaavan tulevia TKI-panostuksia ja teknologiapolitiikkaa.
Kaakkois-Aasian TKI-strategiat osoittavat, että alueella on käynnissä voimakas liike kohti teknologiavetoista kasvua. Vietnam, Thaimaa ja Malesia rakentavat kukin omista lähtökohdistaan järjestelmiä, joissa osaaminen, teollinen uudistuminen ja murrosteknologiat ovat keskiössä. Vaikka strategioiden tarkkuus ja painotukset vaihtelevat, yhteinen suunta on selvä: TKI-panostuksia kasvatetaan, osaamisperustaa vahvistetaan ja ulkomaisia investointeja houkutellaan aktiivisesti.
Mika Tirronen
mika.tirronen(a)gov.fi