Ministeriöt tarttuvat yhdessä riittämättömän liikkumisen haasteeseen
Sanna Marinin hallituksen poikkihallinnollisena tavoitteena on liikunnallisen aktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) perustettiin koordinoimaan ja edistämään eri ministeriöiden toimia tavoitteen saavuttamiseksi. LIPOKO:n toimintasuunnitelma vuosille 2021–2023 on nyt valmistunut.
– Liikkumisen lisääminen on koko valtionhallinnon yhteinen asia ja siihen tarvitaan kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimia. Olemme saaneet LIPOKO-työssä nyt käyntiin aktiivisen vuoropuhelun ja systemaattisen työskentelytavan kohti yhteistä tavoitetta, iloitsee LIPOKO:n puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto.
Liikuntapolitiikan koordinaatioelimessä on edustettuna 11 ministeriön sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden edustajat. Yksi LIPOKO-jäsenistä on sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aalto.
– Sisäministeriön hallinnonalalla on tärkeää huolehtia erityisesti operatiivisissa tehtävissä olevien virkahenkilöiden fyysisestä kunnosta. LIPOKO-työ tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden keskustella eri virastojemme kesken toimenpiteistä, joilla voimme edesauttaa fyysisen kunnon ylläpitoa. Samalla voimme kuulla toisten kokemuksista ja hyvistä käytänteistä, kertoo Aalto.
– Liikunta ja siihen liittyvät teknologia-, terveys- ja matkailupalvelut sekä tuotteet ovat Suomessa merkittävä työllistäjä. Liikunnasta puhuttaessa onkin hyvä muistaa alan kasvumahdollisuudet myös yritysten liiketoiminnan ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta, kertoo puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön LIPOKO-jäsen, henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela.
Puolustusministeriön LIPOKO-jäsen, majuri Kai Uitto pitää myös LIPOKO-työtä tärkeänä:
– Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämisessä tukee yhteiskunnan hyvinvointia ja samalla maanpuolustusta. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös henkistä kriisinkestävyyttä voidaan tukea liikunnan keinoin.
LIPOKO:n toimintasuunnitelma valmisteltiin talven ja kevään 2021 aikana. Toimintasuunnitelmaan on koottu eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteet liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi. Toimenpiteitä LIPOKO-toimintasuunnitelmassa on yhteensä 126 kappaletta. Hallinnonalojen toimenpiteiden täsmentämiseksi järjestettiin maalis-huhtikuussa työpaja kussakin ministeriössä. Toimintasuunnitelma on elävä asiakirja, jota tarkastellaan ja tarkennetaan tarpeen mukaan.
Liikkumisella on suuri merkitys yhteiskunnalle
Lapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli kolme miljardia euroa.
Väestön liikunnalla on kansantalouden lisäksi merkitystä muun muassa väestön työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin sekä oppimiseen. Liikunnalla on yhteys myös yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin taitoihin, kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, sotilaalliseen suorituskykyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eri ministeriöiden hallinnonalojen kiinnittymispinnat liikunnan ja liikkumisen edistämiseen on kuvattu ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskorteissa.
LIPOKO:n työtä puheenjohtaa ylijohtaja Esko Ranto (OKM) ja koordinoi sihteeristö, johon kuuluu kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), ohjelmajohtaja Antti Blom (OPH), johtaja Tiina Kivisaari (OKM), pääsihteeri Minttu Korsberg (OKM/valtion liikuntaneuvosto), erityisasiantuntija Mari Miettinen (STM) ja ylitarkastaja Sari Virta (OKM).
Lisätietoja: ylijohtaja Esko Ranto, p. 0295 330 115