Terveyden edistämiseen keskittyvä politiikkaohjelma käynnistettävä
Kansallista liikuntaohjelmaa valmisteleva toimikunta suosittaa, että seuraavalla hallituskaudella käynnistettäisiin terveyden edistämiseen keskittyvä politiikkaohjelma. Toimikunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan ohjelman yhteydessä voitaisiin tarkentaa myös liikunnan merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin tekijänä.
Toimikunnan mukaan lähivuosien liikuntapolitiikassa on panostettava liikuntaerojen kaventamiseen, jotta hyvinvointipalvelujen tarvetta voidaan keventää. Kansallista liikuntaohjelmaa valmisteleva toimikunta luovutti torstaina väliraporttinsa kulttuuriministeri Tanja Saarelalle. Kansallisen liikuntaohjelman on määrä valmistua vuoden kuluttua..
Liikunnan ja hyvinvoinnin edellytykset elämän eri vaiheissa voitaisiin parhaiten turvata hallinnonalojen yhteistyöllä. Julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen on mahdollista tukea kansalaisten hyvinvointia tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuslähtöisesti. Liikuntapolitiikassa olisi päätettävä, mitkä ovat julkisen vallan, kansalaistoiminnan ja kansalaisten vastuut ja tehtävät tulevaisuuden liikuntakulttuurissa.
Lasten liikunnan edistämiseen on kiinnitettävä nykyistä vakavampaa huomiota niin perheissä, neuvoloissa, päiväkodeissa kuin kouluissa. Riittämättömästi liikkuvien lasten ja nuorten motivoimiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Liikuntatuntien määrän lisäämisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota koulujen toimintakulttuurien liikunnallistamiseen, kouluympäristöjen liikuntaolosuhteisiin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan edelleen kehittämiseen. Elintavat ja harrastukset vakiintuvat nuoruudessa, minkä takia erityisesti liikunnanopetuksen katkeamattomuutta tulisi varjella toisen asteen jaksojärjestelmään perustuvassa koulutuksessa.
Työn vaatimukset kasvavat samalla, kun väestö ikääntyy. Työssä jaksamisesta on tullut avainkysymys. Liikunnan mahdollisuuksia työelämän ja tuottavuuden tukemisessa on hyödynnettävä paremmin työmarkkinajärjestöjen, ministeriöiden ja liikuntajärjestöjen yhteistyöllä. Lisäksi on löydettävä joustavia ratkaisuja liikunnan lisäämiseksi työpäivään.
Toimintakyvyn ylläpitäminen muutamankin vuoden pidemmälle muun muassa liikunnan avulla säästäisi hoivakustannuksia ja mahdollistaisi tavoitteena olevan kotona asumisen. Ikääntyvien itsenäistä selviytymistä tulisi tukea tarjoamalla turvallisia ja toimintakykyä ylläpitäviä liikkumisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia.
Kunnat ovat avainasemassa liikuntaedellytysten ja hyvinvoinnin luomisessa. Hyvinvointipolitiikan toteuttaminen vaatii eri hallinnonalojen voimavarojen kokoamista yhteen. Liikunnan uudet voimavarat tulee kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa löytää laaja-alaisesta yhteistyöstä ja liikunnan roolista osana hyvinvointiajattelua.
Liikunnan laajentuneet yhteiskunnalliset tehtävät ovat asettaneet liikunta- ja urheiluseurat uuteen tilanteeseen. Liikunnan ja urheilemisen lisäksi seuratyössä tulisi aiempaa enemmän ottaa huomioon kasvatuksen, terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet sekä tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen. Seurojen tulisi harkita laajaa tekemisen kirjoa ja houkutella seuratoiminnan pariin uusia, eri liikuntatavoittein liikkuvia harrastajia.
Seuroilla ei ole mahdollisuutta vastaanottaa kaikkia halukkaita ohjaaja- ja tilaongelmien takia. Seuratoiminnan tarjontaa erityisesti lapsille ja nuorille tulee lisätä ja samalla taata erilaisten harrastustoiveiden toteutuminen. Seurojen mahdollisuudet saada aikuisväestö laajamittaisesti harrastamaan liikuntaa seuroissa ovat rajalliset. Seurojen rinnalla aikuisten liikuntaa organisoivat muut yhteisöt (työyhteisöt, kansalaisopistot, kuntien liikuntaryhmät, vanhainkodit jne.) ja vapaamuotoiset ryhmät. Liikuntaa järjestävien erilaisten yhteisöjen merkitys - tarve ja mahdollisuudet - ihmisen elämänkulun eri vaiheissa on kartoitettava nykyistä tarkemmin ja sovittava eri tahojen työnjaosta ja yhteistyöstä.
- Väliraportista ilmenee, että liikuntapolitiikkamme tavoittaa parhaiten kouluikäiset lapset ja nuoret. Sen sijaan pienten lasten, opiskelu- ja työikäisten, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien liikuttamisessa emme pärjää vain liikuntasektorin voimin, sanoi kulttuuriministeri Tanja Saarela vastaanottaessaan väliraportin.
Saarela sanoi odottavansa loppuraportissa konkreettisia esityksiä siitä, miten eri ministeriöiden tulisi toimillaan tukea liikunnan edistämistä. Saarelan mukaan eri hallinnonalojen on aika kantaa vastuunsa myös liikunnan kautta edistettävästä hyvinvoinnista.
- Toimikunnan työn tulokset mitataan suurelta osin paikallistasolla. Kunta- ja palvelurakenteen uudistus tarjoaa mahdollisuuden voimavarojen yhdistämiseen kuntahallinnossa. Toivon toimikunnalta selkeää näkemystä siitä, miten liikuntaedellytykset turvataan osana kuntien hyvinvointipolitiikkaa paikalliset olosuhteet huomioonottaen.
- Haluan tässä yhteydessä puuttua ajankohtaiseen keskusteluun kepistä ja porkkanasta liikunnan ja elintapojen ohjaajina. Käynnissä oleva läskikeskustelu tuntuu kiinnostavan eniten heitä, joiden elintapoja se ei kyseenalaista. Toimikunta on liikunnan ja liikkumattomuuden tarkastelussa ottanut mielestäni oikean linjan. Raippoja ja ruusuja tärkeämpää on miettiä liikkumattomuuden taustalla olevaa elämäntapojen kokonaisuutta. Meidän tulee kiinnostua ei vain liikunnasta vaan myös ihmisten arvomaailmoista ja elämäntavoista kokonaisuutena, Saarela sanoi.
-- -- --
Lisätietoja:
- johtaja Raija Mattila, opetusministeriö, puh. (09) 160 77278
- pääsihteeri Teijo Pyykkönen, opetusministeriö, puh. (09) 160 77073