Akateemikko Olli Lehdolle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto

Elämäntyöpalkinto myönnettiin akateemikko Olli Lehdolle tieteellisen tutkimuksen ja tiedonjulkistamisen monipuolisesta elämäntyöstä. Lehto on maamme kansainvälisesti tunnetuimpia matemaatikkoja ja aktiivinen tieteenhistorian kirjoittaja.

- Tietoa on oltava kaikkien saatavilla, jotta jokainen voi tehdä sen pohjalta omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja. Tiedon julkistaminen ei ole ainoastaan vakavien asioiden välittämistä vakavalla tavalla. Tietoa voi julkistaa luovalla, moni-ilmeisellä, uskaliaalla, rohkealla ja oivaltavalla tavalla. Tästä esimerkkinä ovat tänään palkittavat kahdeksan yksityishenkilöä ja ryhmää, totesi ministeri Virkkunen palkintotilaisuudessa.

Opetusministeriö myöntää tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. TJNK on opetusministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.

Palkintoperustelut:

1. Akateemikko OLLI LEHTO tieteellisen tutkimuksen ja siihen perustuvan tiedonjulkistamisen alueella tehdystä monipuolisesta elämäntyöstä

Akateemikko Olli Lehto (s. 1925) on maamme kansainvälisesti tunnetuimpia matemaatikkoja ja keskeinen tiedevaikuttaja. Filosofian tohtoriksi hän väitteli jo vuonna 1949 ja on sen jälkeen toiminut lukuisissa tiedeyhteisön tehtävissä, muun muassa Helsingin yliopiston matematiikan professorina vuosina 1961–88 sekä yliopiston rehtorina ja kanslerina. Suomen Akatemian tutkijaprofessorina hän toimi vuosina 1970–75. Vierailevana professorina Olli Lehto on toiminut useissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Israelissa ja Japanissa. Kansainvälisen matemaattisen unionin pääsihteerinä hän toimi vuosina 1983–90 ja Suomen tiedeakatemiain valtuuskunnan puheenjohtajana 1979–98.

Yliopistojen tehtävissä on viime vuosikymmeninä painotettu tutkimuksen ja opetuksen ohella yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä on kenttä, jonka eteen Olli Lehto on työskennellyt voimakkaasti. Hän on toiminut tieteen tunnetuksi tekemiseksi muun muassa Tiedekeskus Heurekan valtuuskunnan puheenjohtajana 1991–97, kustannusosakeyhtiö Otavan kirjallisen neuvottelukunnan jäsenenä 1984–96 ja MTV osakeyhtiön hallintoneuvoston jäsenenä 1985–88.

Olli Lehto on aina ollut kirjallisesti aktiivinen. Uudentyyppisen kirjallisen uran alkuna voidaan silti pitää kansainvälisen matemaattisen unionin historian kirjoittamista. Laaja monografia Mathematics without borders: A history of the International Mathematical Union ilmestyi vuonna 1998. Seuraavana vuonna (1999) Lehto julkaisi muistelmateoksensa Ei yliopiston voittanutta, jossa hän tarkasteli Helsingin yliopistoa ja toimintaansa sen eri tehtävissä.

Lehdon kirjallinen aktiivisuus on 2000-luvulla suuntautunut suomalaisten matemaatikkojen elämäkertojen laatimiseen. Korkeat maailmat. Rolf Nevanlinnan elämä ilmestyi vuonna 2001. Se on ansiokas tieteenhistoriallinen kokonaiskuvaus vaikeasta aiheesta. Matemaatikon elämän ja merkityksen kuvaaminen ja arvioiminen edellyttää kykyä ymmärtää syvällisesti tieteenalaa ja asemoida kohdehenkilö sen kansainväliselle ja kansalliselle kentälle. Tässä Lehto on onnistunut erinomaisesti. Samalla hän on luonut aidon ja mielenkiintoisen kuvan Nevanlinnasta myös ihmisenä.

Uudemmissa elämäkerroissa Lehto on osoittanut yhä kypsempää osaamista myös historiankirjoittajana. Laajaan lähdeaineistoon perustuva teos Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä (2004) on kuvaus matemaattisesti lahjakkaan veljessarjan vaiheista. Se valottaa myös kansainvälisesti menestyneimpiin suomalaisiin yrityksiin kuuluvan Vaisala Oy:n syntyä ja alkuvaiheita. Kaksoiselämäkerta Tieteen aatelia. Lorenz ja Ernst Lindelöf ilmestyi vuonna 2008. Siinä kirjoittaja tarkastelee matemaattisella lahjakkuudellaan kappalaisen pojasta professoriksi ja aatelissäätyyn edenneen Lorenz Lindelöfin ja hänen poikansa Ernst Lindelöfin elämänvaiheita ja tieteellistä uraa. Lehdon asiantuntevat ja sujuvasti kirjoitetut teokset olisivat epäilemättä kiinnostavia myös kansainvälisille kielille käännettyinä, sillä niiden kohteena olleet suomalaiset matemaatikot ovat olleet myös kansainvälisesti poikkeuksellisen tunnettuja ja arvostettuja.

Ansioistaan tieteellisen tutkimuksen parissa akateemikko Olli Lehto on saanut monia tunnustuksia ja palkintoja. Hän on useiden koti- ja ulkomaisten yliopistojen kunniatohtori. Akateemikon arvonimen hän sai harvinaisen nuorena, jo 50-vuotiaana, vuonna 1975. Lehdon saamien lukuisien palkintojen joukosta voidaan mainita Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1979, Pro Futura Europa -mitali 1993 ja Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto 1996. Monipuolisesta elämäntyöstään tieteenhistorian kirjoittajana ja tiedonjulkistajana Lehtoa ei sen sijaan ole aiemmin palkittu.

2. Kriisipsykologi, dosentti Salli Saari tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon monipuolisesta soveltamisesta kriisitilanteiden hallinnassa

Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, kriisipsykologi ja dosentti Salli Saari esiintyi laajasti eri medioissa Kauhajoen traagista kouluampumistapausta käsiteltäessä syksyllä 2008. Viranomaisten ja median toimintatavat olivat merkittävästi muuttuneet verrattuna edellisenä vuonna tapahtuneisiin Jokelan koulusurmiin. Tähän vaikutti keskeisesti julkisuudessa käyty keskustelu. Sen vaikutuksesta oli opittu paremmin lähestymään ihmisiä, jotka joutuvat toimimaan psyykkisesti äärettömän vaikeassa stressitilanteessa. Salli Saaren vaikutus sekä julkisuudessa että median ja viranomaisten kouluttajana on ollut erittäin keskeinen.

Dosentti Salli Saari on maamme kokeneimpia kriisipsykologeja. Hän on lähestynyt alaa sekä tutkijana ja opettajana että käytännön toimintatilanteiden vastuullisena kriisipsykologina. Saari on osallistunut Jokelan ja Kauhajoen traagisten kouluammuntatapausten lisäksi mediassa paljon huomiota ja keskustelua herättäneiden Myyrmannin räjäytyssurman, Konginkankaan auto-onnettomuuden ja New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskun käsittelyyn.

Entistä nopeampi tiedonvälitys, internetin vaikutus ja median toimintakulttuurin muutos ovat vaikuttaneet viestintään kriisitilanteissa. Kriisipsykologi Salli Saari on voimakkaasti tuonut esiin tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon käytön tarpeellisuuden sekä tiedotusvälineiden että viranomaisten toiminnassa. Erityisesti hän on kiinnittänyt huomiota väkivaltatilanteiden jälkihoitoon. "Debriefing" on käsitteenä tullut tutuksi Suomessakin. Saaren vaikutuksesta on voitu paremmin ja syvällisemmin ymmärtää psykologisten toimenpiteiden tarpeellisuus kriisien hoidon kaikissa vaiheissa – myös kriisin kohdanneiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa, kun mediakiinnostus tapauksiin on jo vähentynyt.

3. Professori, toimitusneuvoston puheenjohtaja Maija Aksela sekä työryhmä päätoimittaja Jenni Västinsalo, päätoimittaja Veli-Matti Vesterinen, webbredaktör Venla Sandgren ja toimitussihteeri Suvi Korhonen LUMA-keskuksen julkaisemien Jippo – Lasten luonnontiedeverkkolehden sekä Luova – Nuorten luonnontiedeverkkolehden (ruots. Kreativ – Naturvetenskaplig nättidning för ungdomar) korkealaatuisesta ja innovatiivisesta toimitustyöstä

Nuorille ja lapsille suunnatut luonnontieteen verkkolehdet Luova (ruots. Kreativ) ja Jippo välittävät etsimisen, löytämisen ja oivaltamisen iloa. Ne ovat rajat rikkovia uusia välineitä luonnontieteiden monisäikeisen vyyhdin tuntemiseen ja siitä rakentuvan teknologian vastuullisen ja kestävän käytön edistämiseen. Luova ja Jippo kannustavat uteliaisuuteen yhdistämällä selkeän ja iloisen visuaalisen ilmeen vahvaan, vuorovaikutteiseen asiasisältöön.

Valtakunnallinen LUMA-keskus tukee ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta, oppimista ja harrastustoimintaa kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Professori Maija Akselan panos LUMA-hankkeen koordinaattorina ja idearikkaana organisoijana on ollut keskeinen. Hänen kädenjälkensä näkyy hyvässä tiedottamisessa ja tiedonjulkistamisessa, myös luonnontieteen verkkolehdissä Luova ja Jippo.

Verkko-osoitteet:
http://www.helsinki.fi/jippo/
http://www.helsinki.fi/luova/
http://www.helsinki.fi/kreativ/

4. Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä teoksesta Pankkikriisin peitellyt paperit (Art House) sekä korkeatasoisesta ja syvällistä asianhallintaa osoittaneesta taloustoimittajan työstä

Taloustoimittaja Antti-Pekka Pietilä (s.1954) palkitaan pitkäaikaisesta journalistisesta työstä, jossa hän on tuonut julki ja selvittänyt oman aikamme taloushistorian käännekohtia, etenkin pankkeihin ja talouspolitiikkaan liittyviä ratkaisuja ja tapahtumainkulkuja.

Useissa teoksissaan Pietilä on selvittänyt 1990-luvun alun pankkikriisiä journalistisen tiedonhankinnan keinoin haastattelemalla, lukemalla ja yhdistämällä tietoja eri lähteistä. Hän on noudattanut journalistisia perushyveitä: kriittisyyttä ja peräänantamattomuutta. Pietilä ei ole antanut periksi niille, joiden mielestä esimerkiksi pankkikriisiin liittyvissä asioissa "ei ole enää mitään selvitettävää", vaan on jatkanut työtään ja tuonut julki yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa muun muassa pankkikriisin uhrien kohtelusta. Hän on kirjoituksissaan asettunut rohkeasti niiden puolelle, joiden oma ääni ei ole pankkikriiseissä juuri kuulunut, ihmisten, jotka kovan pelin tuoksinassa menettivät kaiken.

5. Tiedetoimittaja, filosofian tohtori Katja Bargum ja professori Hanna Kokko teoksesta Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä (WSOY, ruots. Torsken som krympte och andra evolutionära mirakel, Söderströms)

Tiedetoimittaja Katja Bargumin ja professori Hanna Kokon kirjoittama Kutistuva turska on raikas ja hyväntuulinen kuvaus evoluution ihmeistä. Se on laaja, tieteellisesti tinkimätön, älyllisesti inspiroiva ja ennakkoluuloja ravistava kuvaus luonnonvalinnan dynamiikasta, ihmisestä ja onnen etsimisestä. Kirja osoittaa evoluution hämmästyttävän ja kauniin mutta toisinaan sokean voiman. Kutistuva turska kuvaa myös nopeiden, ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten vaikutusta biologisena köyhtymisenä ja luonnon monimuotoisuuden nopeana katoamisena.

Kutistuvan turskan kiehtovat tarinat opettavat arvostamaan luonnon lisäksi luonnontutkijoita, jotka työllään lisäävät ihmiskunnan tietopääomaa. Samalla tutkijat lisäävät kulttuurista pääomaamme, varsinkin silloin kun tieto välittyy asiantuntijapiireistä laajemmalla uteliaiden joukolle. Tässä työssä Bargum ja Kokko ovat onnistuneet loistavasti. Heidän työnsä palvelee tiedonjulkistamisen lisäksi myös tiedekasvatusta. Kutistuva turska kertoo tutkimuksesta ja sen periaatteista, ja teoksesta välittyy myös tieteen tekemisen ilo.

6. Tanssitaiteilija, koreografi Reijo Kela yhteiskunnallisesti kantaa ottavista ja ajatuksia herättävistä tanssiproduktioista sekä toimittaja Hannele Jyrkkä, kirjailija Jalo Heikkinen, professori Heikki Laitinen, kuvataiteilija, kuraattori Erkki Pirtola ja tutkija Tiina Suhonen teoksesta Hetken kannattelija. Ainutkertaisia tanssihetkiä Reijo Kelan kanssa (Maahenki)

Nykytanssia on totuttu teatterin tapaan pitämään hetken taiteena, jonka merkitys perustuu ainutkertaiseen kohtaamiseen yleisön kanssa; esityksen päätyttyä esitystä ei enää ole.

Hannele Jyrkkä ja teoksen kirjoittajat ovat koonneet koreografi-tanssija Reijo Kelasta kirjan, joka ei ainoastaan dokumentoi hänen jo 35 vuotta jatkunutta taiteilijan uraansa, vaan herättää sen käänteentekevät hetket uudelleen eloon. Näin tapahtuu myös niille esityksille, joita alun perinkään ei ole elävänä nähnyt. Näyttävästi kuvitettu kirja muistuttaa esittävän taiteen mediaulottuvuudesta, esittävä taide saa yleisöä myös kuvatallenteiden ja uutisvideoiden välityksellä.

Taiteilija avaa omalla työllään näkökulmia arjen tapahtumiin ja yhteiskunnan murrosvaiheisiin. Esittävä taide kantaa muistiamme ajattomammin kuin kenties olemme kuvitelleet. Reijo Kelan Cityman vuodelta 1989 osallistuu keskusteluun lamasta ilman uusintaesitystä. Maaseudun autioituminen ja yksityisen ihmisen kamppailu oman jaksamisensa kanssa saa tarkasti nähdyn kuvauksen 20 vuoden takaa. Reijo Kela on teostensa päähenkilö, mutta taiteilijakumppanuutta hän ei unohda, puhutaan sitten sooloesityksistä Suomussalmen pelloilla tai suurkaupunkien gallerioissa ja katuvilinässä.

Hetken kannattelija -kirjaa lukiessaan ja katsoessaan vakuuttuu esittävän taiteen yksityisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Graafisesti upea teos on nostalgiaan vaipumatta taiteilijan puolella. Taiteilijan työhön ja tanssijan kehoon ladattu tieto tulee vaivattomasti ja syvällisesti julki.

7. Tutkimuspäällikkö, filosofian tohtori, päätoimittaja Heikki Nevanlinna sekä toimituskunta filosofian tohtori Mikko Alestalo, filosofian tohtori Raino Heino, filosofian tohtori Kirsti Jylhä, filosofian tohtori Veli-Matti Kerminen, filosofian kandidaatti Tuomas Laurila, filosofian maisteri Anneli Nordlund, filosofian tohtori Kimmo Ruosteenoja, filosofian tohtori Heikki Tuomenvirta, filosofian tohtori Ari Venäläinen ja filosofian tohtori Timo Vihma teoksesta Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen (Karttakeskus)

Ilmaston muuttuminen yhtäältä luonnon omien muutosprosessien ja toisaalta ihmisen ympäristöön kohdistamien toimien seurauksena on asia, joka on ollut jo monta vuotta jatkuvassa julkisuuden valokeilassa. Ilmaston lämpenemisestä käydyssä keskustelussa on kuultu monia keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Silti valtaosa asiantuntijoista on yksimielisiä siitä, että maapallon ilmasto lämpenee. Keskustelua on usein vaivannut käytettyjen termien huono tuntemus ja jopa väärinymmärrykset. Tämä on ymmärrettävää ja luonnollista, koska maapallon ilmasto on tavattoman monimutkainen kokonaisuus. Perehtyminen tuohon kokonaisuuteen on vaatinut lukijaa selvittämään asioita kymmenistä eri lähteistä, joista valtaosa on ulkomaisia julkaisuja.

Ilmatieteen laitoksen parhaiden asiantuntijoiden huolella laatima teos Muutamme ilmastoa korjaa tämän tilanteen kerralla. Kysymyksessä on poikkeuksellisen huolellisesti ja asiantuntevasti mutta samalla ymmärrettävällä tavalla kirjoitettu teos, joka toimii niin tietokirjana kuin käsikirjanakin. Teoksen luettuaan ilmaston monimutkaisuus selviää lukijalle, samoin keskustelussa yleisesti viljelty erikoisterminologia. Kirja on suorastaan antoisaa luettavaa sekä kaunista ja selkeää kieltä. Kuvitus on kauttaaltaan huolellisesti toteutettu ja kirjan graafinen ilme on havainnollinen ja lukemaan houkutteleva. Teos on suuren asiantuntijajoukon perusteellisen harkinnan ja huolellisen yhteistyön kautta syntynyt helmi vuonna 2008 ilmestyneen tietokirjallisuuden joukossa.

8. Toiminnanjohtaja Ulla Piela, professori Seppo Knuuttila, professori Pekka Laaksonen, kustannustoimittaja Kati Lampela ja graafinen suunnittelija Markus Itkonen teoksesta Kalevalan kulttuurihistoria (SKS)

Kalevalan kulttuurihistoriaa käsittelevän teoksen palkitseminen uuden Kalevalan juhlavuonna nähdään helposti itsestään selväksi ratkaisuksi. Sen vuoksi palkitsemiskynnyksen ylittäminen edellyttää aivan erityistä onnistumista.

Kalevalan kulttuurihistoria pystyi vakuuttamaan arvioijat. Se on kattava ja monipuolinen perustietopaketti, mutta sen lisäksi se avaa uusia ja rohkeita näkökulmia kansalliseepoksen ymmärtämiseen. Kalevalaa on tarkasteltu esimerkiksi marxilaisen tulkinnan valossa ja varjossa sekä Lotta Svärd -järjestön naiskuvasta käsin. Oman lukunsa on saanut myös Kalevalan salainen oppi – teosofiaan, antroposofiaan ja kansanrunouteen kietoutuva myyttinen tulkinta.

Kalevalan kulttuurihistorian laatimiseen on osallistunut yli kaksikymmentä kirjoittaja. Siitä huolimatta se muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Toimituskunnan ja kustannustoimittajan huolellisen työn ansiosta tarpeettomat toistot ja ristikkäisyydet on onnistuttu poistamaan. Teos on kielellisesti selkeä ja helppolukuinen. Sen kuvitus on poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen. Laadukkaan ja nautittavan kokonaisuuden täydentää taitava graafinen suunnittelu. Kalevalan kulttuurihistoria osoittaa hyvin sen suuren merkityksen, joka laadukkaalla ja osaavalla toimitustyöllä on korkeatasoisten tietokirjojen laatimisessa.

Lisätietoja palkinnoista:
- puheenjohtaja Jussi Nuorteva (tiedonjulkistamisen neuvottelukunta), puh. (09) 228 52202
- pääsihteeri Reetta Kettunen (tiedonjulkistamisen neuvottelukunta), puh. (09) 228 69 236