Liikuntaa ja liikkumista edistetään yhdessä kaikilla hallinnonaloilla
Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) on edistänyt vuodesta 2020 alkaen eri ministeriöiden toimia väestön liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Liikkumattomuus on merkittävä yhteiskunnallinen haaste, joka vaikuttaa moniin eri politiikkasektoreihin. Jatkossa yhteistä työtä on tarpeen jatkaa ja syventää.
Lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä vielä harvempi liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli kolme miljardia euroa. Väestön liikunnalla on kansantalouden lisäksi merkitystä muun muassa väestön työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin, oppimiseen, yhteisöllisyyteen, kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, sotilaalliseen suorituskykyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Liikuntapoliittisen selonteon (2018) mukaan liikuntapolitiikan tärkein tavoite 2020-luvun Suomessa on kansalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa poikkihallinnollisena tavoitteena oli liikunnallisen aktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. LIPOKO perustettiin kesällä 2020 koordinoimaan ja edistämään eri ministeriöiden toimia tavoitteen saavuttamiseksi.
LIPOKO-työssä paneuduttiin toimikaudella 2020-2023 muun muassa kestävän ja esteettömän liikkumisen mahdollisuuksien parantamiseen, liikunnallisen elämäntavan tukemiseen, hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä organisaatioiden toimintakulttuureiden liikunnallistamiseen.
- LIPOKO:n toimintasuunnitelmassa oli yhteensä 126 toimenpidettä liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi. Tämä kuvaa sitä, miten moniulotteinen asia on kyseessä ja miten paljon erilaisia toimia tarvitaan liikkumattomuushaasteen ratkaisemiseksi, toteaa LIPOKO:n puheenjohtaja, ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
LIPOKO-työ on edistänyt ministeriöiden välistä aktiivista vuoropuhelua ja systemaattista työskentelyä kohti yhteistä tavoitetta. LIPOKO:ssa on ollut mukana 11 ministeriön edustajat sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden edustajia.
LIPOKO:ssa on toimikaudella 2020-2023 käsitelty ja edistetty toimenpiteitä muun muassa luonnon virkistyskäyttöön ja luontoliikuntaan, kävelyyn ja pyöräilyyn, liikuntaan liittyvän elinkeinotoimintaan, liikuntapaikkojen käyttöön ja kansalaistoimintaan, elintapaohjaukseen ja liikuntaneuvontaa sekä toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen sekä hyvinvointialueuudistuksen yhdyspintapalveluihin liittyen. LIPOKO-työssä valmisteltiin myös malli liikkumisvaikutusten arvioinnille, joka on tarpeen eri hallinnonalojen ja -tasojen valmistelutyössä.
- Olemme saaneet ensimmäisellä LIPOKO-toimikaudella eri ministeriöt hienosti mukaan yhteiseen liikunnan ja liikkumisen edistämistyöhön, kiittää Esko Ranto.
- On tärkeää tehdä näkyväksi eri hallinnonalojen liikuntaa edistävä työ ja samalla löytää uusia yhteistyön paikkoja. Työ on saatu nyt käyntiin ja sitä on tärkeää jatkaa ja syventää tulevina vuosina, toteaa maa- ja metsätalousministeriön LIPOKO-edustaja Minna Huttunen.
- Liikkumattomuuteen puuttuminen on koko valtionhallinnon asia, sillä se vaikuttaa niin moneen asiaan aina sote-menoista maanpuolustukseen ja työkyvystä ilmaston muutoksen torjuntaan, jatkaa ympäristöministeriön LIPOKO-edustaja Miliza Malmelin.
Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) 2020-2023
Lisätietoja:
ylijohtaja, Esko Ranto (LIPOKO-puheenjohtaja), p. 0295 330 115
johtaja Tiina Kivisaari (LIPOKO-sihteeristö), p. 0295 330 178