Lasten väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä - työryhmä valmistellut ratkaisuehdotuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on valmistellut esityksen ratkaisuista, joilla väestökehityksen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voidaan vastata perusopetuksen järjestämisessä. Työryhmän loppuraportti luovutettiin opetusministeri Anders Adlercreutzille torstaina 12.3.
Syntyvyyden laskun seurauksena peruskouluikäisten määrä romahtaa jopa yli 90 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Lasten määrän pieneneminen muuttaa perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä kaikkialla Suomessa ja eriyttää kuntia. Samalla kun lasten määrä vähenee valtaosassa Suomea nopeasti, osassa erityisesti suurista kaupungeista oppilasmäärä kasvaa ja monimuotoistuu.
Työryhmän raportti tuottaa kattavan tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen edellytyksistä väestömurroksen Suomessa. Tilannekuvan lisäksi työryhmä esittää toimenpide-ehdotuksia mm. perusopetuksen rahoitukseen, opetushenkilöstöön, maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetukseen, opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön vahvistamiseen, etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, ruotsinkieliseen perusopetukseen sekä koulumatkoihin liittyen.
- Lapsimäärän vähetessä meidän on entistä painokkaammin varmistettava yhdenvertaiset sivistykselliset oikeudet kaikkialla Suomessa. Panostus laadukkaaseen perusopetukseen on olennaista tulevaisuuden Suomen menestykselle. Työryhmän esittämä keinovalikoima antaa hyviä ratkaisuja tavoitteeseen, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz.
Pääosa ehdotuksista on tarkoitettu toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella, mutta osassa toimenpiteitä työ on käynnistetty jo kuluvalla hallituskaudella.
Työryhmän toimenpide-ehdotuksia
Lähtökohtana on, että laadukkaaseen perusopetukseen investointi ja lapsista huolehtiminen on jatkossakin olennaista Suomen menestykselle, eikä lasten määrän vähenemistä tule nähdä julkisen talouden säästönä.
Erityisesti pienten opetuksen järjestäjien on tärkeää tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä perusopetuksen järjestämisessä. Harvaan asutuilla alueilla kouluverkkoa joudutaan edelleen tarkastelemaan, mutta tarkastelua kannattaisi toteuttaa kuntarajat ylittäen ja käynnistää myös kuntien välistä rakenteellista yhteistyötä opetuksen järjestämisessä. Parhaillaan on käynnissä erityisesti pienimmille kunnille suunnattu valtionavustushaku kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Työryhmä pitää nykyistä varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen tasa-arvoavustusta vaikuttavana instrumenttina koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamisessa ja polarisaatiokehityksen ehkäisemisessä. Työryhmä esittää tasa-arvoavustuksen jatkamista ja vakiinnuttamista vuodesta 2027 alkaen 75,2 miljoonan euron vuositasolle.
Opettajan ammatti tulee pysyä haluttuna ja arvostettuna koulun koosta ja sijainnista riippumatta myös tulevaisuuden Suomessa. Opettajien mahdollisuuksia työskennellä joustavasti perusopetuksen tehtävissä ja hankkia nykyistä joustavammin uusia kelpoisuuksia tulisi tukea.
Työryhmä tunnistaa, että etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on mahdollisuus turvata kelpoisten opettajien antama opetus oppilaille ja monipuolistaa opetusta. Lähtökohtana on jatkossakin koulussa annettava lähiopetus. Työryhmä esittää seuraavaan hallitusohjelmaan kokeilua etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta vertailuryhmineen.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osalta perusopetusta tulee kehittää kaikille yhteisenä kouluna ensisijaisesti samoissa opetusryhmissä kuin suomea / ruotsia äidinkielenä puhuvat. Erillisratkaisujen tulisi olla mahdollisimman vähäiset ja tehokkaat ja niiden tulisi painottua vasta saapuneisiin oppilaisiin ja maahan tulon yhteyteen. Tavoitteena on varmistaa kaikille oppilaille mahdollisimman yhdenvertaiset edellytykset edetä opinnoissa.
Ruotsinkielisen perusopetuksen osalta on tärkeää, että ruotsinkielinen koulupolku on mahdollista sekä yksi- että kaksikielisissä kunnissa. Ruotsinkielinen oppimateriaali, ja muutenkin ajantasainen ja yhdenvertainen oppimateriaalitarjonta tulee turvata.
Väestökehitys edellyttää pitkäjänteistä strategista suunnittelua ja sopeutumista koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla: kunnissa, valtiolla, opettajia ja rehtoreita koskevissa kysymyksissä, rahoitusjärjestelmää uudistettaessa ja tulevaa lainsäädäntöä valmistellessa. Väestökehitys tulee vaatimaan ratkaisuja myös pidemmällä aikavälillä.
Raportti sisältää valtiovarainministeriön eriävän mielipiteen osaan perusopetuksen rahoitusta koskevista toimenpide-ehdotuksista.
Lisätiedot:
- Puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 02953 30258
- Neuvotteleva virkamies Minna Polvinen, puh. 02953 30262
- Opetusneuvos Mika Puukko, puh. 02953 30032