Lakiluonnos lausunnoille: Korkeakouluihin halutaan lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muuttamiseksi. Tavoitteena on parantaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä. Korkeakoulut voisivat vastata paremmin osaavan työvoiman tarpeisiin sekä kasvavaan jatko- ja täydennyskoulutuksen kysyntään.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 liittyvät esitykset on valmisteltu laajapohjaisessa työryhmässä, jossa edustettuina ovat korkeakoulut, työelämä, henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät.
– Jatkuva uuden oppiminen on osa työelämää jo nyt. Tulevaisuudessa tarve koulutukselle ja uuden oppimiselle läpi työuran tulee vain kasvamaan. Siksi tarvitaan joustavia mahdollisuuksia palata opintoihin, täydentää osaamistaan ja kouluttautua uudelleen myös työn ohessa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
– Jotta aina ei tarvitsisi aloittaa uutta tutkintoa alusta, tarvitaan tarjontaa myös lyhyemmistä tutkinnonosista ja moduuleista. Lisäksi tarvitaan joustavia koulutusmuotoja vastaamaan työelämän kasvavaan osaajapulaan. Esitykset on valmisteltu yhdessä korkeakoulujen kanssa, opetusministeri sanoo.
Lakiesitys painottaisi korkeakoulujen roolia suomalaisten osaamisen vahvistamisessa elämän eri tilanteissa. Laissa säädettäisiin, että korkeakoulujen tulisi jatkossa tarjota jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.
Lainsäädäntöä selvennettäisiin myös tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen osalta. Jatkossa myös tutkinnon osia (moduuleja) sisältävää koulutusta voisi tarjota täydennyskoulutuksena samoin edellytyksin kuin muutakin täydennyskoulutusta. Laki on aiemmin ollut tältä osin epäselvä.
Tilauskoulutukseen, joka johtaa korkeakoulututkintoon, voisivat jatkossa osallistua myös EU- tai ETA-maiden kansalaiset. Maksuja ei saisi periä opiskelijalta, vaan koulutuksen maksaisi kokonaisuudessaan tilaaja, esimerkiksi työnantaja. Ratkaisu helpottaisi osaajapulaa ja tarjoaisi uusia mahdollisuuksia tilaajan tarpeisiin sopivan tutkinnon hankkimiseen työelämän muutostilanteissa. Esitys myös laajentaisi korkeakoulujen rahoituspohjaa ja antaisi uusia toimintamahdollisuuksia korkeakouluille. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saisi heikentää korkeakoulun tehtävänä olevaa tutkintoon johtavaa koulutusta, eikä koulutusta voisi järjestää opiskelijavalinnan kiertämiseksi.
Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan
Siirtymistä korkeakoulun sisällä helpotettaisiin. Ehdotuksen tarkoituksena on joustavoittaa korkeakoulujen hakumenettelyä ja helpottaa alan vaihtoa korkeakoulun sisällä. Korkeakoulut voisivat valita sisäiset siirto-opiskelijat ja muut siirto-opiskelijat erikseen. Ratkaisu vähentäisi tarvetta hakea uutta opiskeluoikeutta yhteishaussa.
Yhteishaun rinnalle luotaisiin jatkuvan haun mahdollisuus. Yhteishaut säilyvät pääväylänä korkeakouluopintoihin. Korkeakouluille annetaan lisäksi mahdollisuus joustavasti valita opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille opiskelupaikoille. Näissä erillisvalinnoissa korkeakoulu voisi valita opiskelijoita yksi kerrallaan kunnes hakukohde on täynnä.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) pääsyä helpotettaisiin. Tutkinto-opiskelijoiksi otettavilta vaaditaan edelleenkin työkokemusta, mutta vaatimusta kevennetään kolmesta vuodesta kahteen. Kelpoisuusvaatimuus säilyy entisellään (amk-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto), mutta myös esimerkiksi vanhan opistotutkinnon suorittaneet, joilla on riittävät tiedot ja taidot opintoja varten, pääsisivät ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan YAMK-opintoihin.
Kansainvälisyyttä vahvistetaan, rahoituksen byrokratiaa helpotetaan
Vieraskielisten tai kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavien maisteri- tai YAMK-tason opintojen pituus muuttuisi joustavammaksi. Yliopistot voisivat päättää 2. syklin tutkinnon laajuudeksi myös 60 tai 90 opintopistettä 120 opintopisteen sijasta ja ammattikorkeakoulut voisivat päättää 120 opintopisteen laajuudesta tutkintonimikkeen mukaisen laajuuden sijasta. Muutoksen tarkoituksena on saattaa tutkintojärjestelmä kansainvälisesti yhteensopivammaksi, mikä helpottaa yhteistyötä ja lisää koulutuksen vetovoimaa.
Korkeakouluille myönnettävät hankerahoitukset siirrettäisiin valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään. Esityksellä ei ole vaikutuksia korkeakoulujen rahoitusmallin kautta jaettavaan perusrahoitukseen, vaan se koskee nykyisiä erillisrahoituksia. Muutos vähentäisi korkeakoulujen hallinnollista työtä.
Lausuttavaksi lähetetty luonnos on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulut ja tiedelaitokset julkistivat marraskuussa 2017 yhteisen vision ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Visiossa tavoitteeksi asetetaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen korkeakouluissa sekä se, että vähintään 50 % ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.
Lausuntoaika päättyy 4.9.2018.
Linkki esitykseen (10.7.2018)
Lisätietoja korkeakouluvisiosta:
- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 – ”Ehdotus Suomelle: Suomi100+”
Lisätietoja antavat sähköpostitse:
- Opetusneuvos, ryhmän päällikkö Birgitta Vuorinen, [email protected]
- Opetusneuvos Maija Innola (13.8.2018 alkaen), [email protected]
- Hallitusneuvos Laura Hansén (6.8.2018 alkaen), [email protected]
- Hallitusneuvos Laura Karppinen (8.8.2018 alkaen) [email protected]
- Opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, [email protected]