Kulttuuriperintö tarjoaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden rakentamiselle
Ehdotus kulttuuriperintöstrategiaksi vuosille 2022–2030 on valmistunut. Kulttuuriperintö yhdistää meitä kaikkia ja on tärkeä voimavara kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Strategian tärkeimpinä arvoina ovat kestävyys, moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Läpäisevänä arvona on myös vastuu kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja suojelusta tuleville sukupolville.
Strategian lähtökohtana on monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen koko yhteiskunnan voimavarana. Tavoitteena on, että kulttuuriperintöä arvostetaan ja sen suojelu ja vaaliminen ovat kaikkien yhteinen tehtävä.
Tavoitteena on, että kaikkien oikeus kulttuuriperintöön toteutuu, ja että kulttuuriperinnön hyväksi toimitaan aktiivisesti. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriperinnön laaja yhteiskunnallinen merkitys on tunnistettu. Kulttuuriperintö on kaikkien hyvinvointia lisäävä voimavara.
- Kulttuuriperintö on yhteiskunnassamme piilevä voimavara, jota tulisi nostaa esiin ja hyödyntää monipuolisesti. Se tarjoaa vaihtoehtoja kestävälle ja hyvälle elämälle, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.
- On hienoa, että nämä mahdollisuudet on laajasti tunnistettu strategiaehdotuksessa. Omalta osaltani kannustan yhä laajempaan yhteistyöhön kulttuuriperinnön hyväksi, ministeri jatkaa.
Kohti kestävämpää elämäntapaa
Kulttuuriperintötiedolla ja -taidoilla on vauhditettu siirtymistä kohti kestävämpää elämäntapaa. Tavoitteena on, että kulttuuriympäristöjä käytetään ja hoidetaan kestävällä tavalla. Kulttuuriperintöalan toimijat ovat vähähiilisen ja kestävän toiminnan tiennäyttäjiä.
Sivistys, osaaminen ja yhteiskunnan kyvykkyys hoitaa ja käyttää kulttuuriperintöä vahvistuvat kulttuuriperintökasvatuksen ja elämänmittaisen oppimisen avulla. Osaamista ja koulutusta kehitetään vastaamaan sekä alan omiin että yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja tukemaan sivistystä ja luovuutta. Kulttuuriperinnön tutkimus on monitieteistä ja kansainvälistä ja sen tuloksia hyödynnetään laajasti.
Kulttuuriperintö tunnistetaan yhteiskunnan yhteisenä pääomana
Kulttuuriperinnön taloudellisten, työllistävien ja alueelliseen vetovoimaan liittyvien vaikutusten seurantaa kehitetään. Kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöihin pohjautuvaa kestävää matkailua edistetään. Nykyisten rahoitusmuotojen kehittämistä ja mahdollisuuksia uusille kannustimille selvitetään.
Kulttuuriperintö on yhä merkittävämpi voimavara luovalle taloudelle ja muulle liiketoiminnalle.
Taustaa
Kulttuuriperintöstrategian laatiminen sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (2019). Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekee laaditun ehdotuksen pohjalta periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvaksi kulttuuriperintöstrategiaksi.
Strategian laatiminen toteuttaa myös Euroopan komission 2018 hyväksymää eurooppalaista kulttuuriagendaa (European agenda for culture), jossa jäsenmaita kehotetaan laatimaan omia kansallisia strategioitaan kulttuuriperinnön saralla. Kulttuuriperintöstrategiaa laadittaessa on myös hyödynnetty vuonna 2020 päättyneen kulttuuriympäristöstrategian tuloksia.
Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, p. 0295 330 269