Kulttuurilla tärkeä rooli kehitysyhteistyössä
Kansainvälisessä keskustelussa kulttuurin ja kulttuuritoimialojen merkitys kehitysyhteistyössä on noussut esille monissa kohdin, erityisesti Unescon ja Euroopan neuvoston työssä ja viime aikoina myös Euroopan komission kautta. Erityisesti UNESCO:n kulttuurista moninaisuutta edistävällä sopimuksella ja sen toteuttamisella on tässä merkittävä sijansa.
- Kehitysyhteistyössä kulttuurilla voidaan sanoa olevan kaksi merkitystä. Ensiksi sillä tarkoitetaan kulttuurista näkökulmaa osana kehitysyhteistyötä, jota voidaan vahvistaa kulttuurienvälisen kompetenssin avulla sekä hyödyntämällä kulttuuria työkaluna ja vuoropuhelua edistävänä välineenä. Toisaalta kulttuurilla viitataan kulttuurisektoriin, jossa taide ja kulttuurin kehittäminen ovat itse toimintaa, totesi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Reilu kulttuuri – kestävän kehityksen kulttuuri -seminaarin avauksessa.
Reilu kulttuuri – kestävän kehityksen kulttuuri -seminaari kerää tänään 29. toukokuuta Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen kaksipäiväiseen seminaariin kehitysyhteistyön ja kulttuurialojen toimijoita ja virkamiehiä Pohjoismaista sekä kehitysmaiden edustajia. Seminaarin pääpuhujana kuullaan kirjailija Henning Mankellia sekä eteläafrikkalaista kulttuuritoimenjohtaja Palesa Kadia.
Seminaarin ytimessä on kulttuuritoimialojen ja luovuuden rooli kehitysyhteistyössä - kestävän sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen edistämisessä sekä köyhyyden vähentämisessä. Kulttuuritoimialoihin liittyvän kehitysyhteistyön tarkoituksena on vahvistaa yhteistyömaiden kulttuurisektoria sekä edistää aktiivista yhteiskunnallista osallistumista. Tällä työllä on selkeät yhtymäkohtansa myös ihmisoikeuksien edistämiseen, kulttuurienvälisen ymmärryksen lisäämiseen sekä hyvään hallintoon. Kulttuurinen vapaus ja moninaisuus ovat myös itsenäisiä kehitystavoitteita.
- Taiteella ja luovilla toimialoilla on myös tärkeä taloudellinen merkitys. Niissä on potentiaalia, jonka arvoa on alettu ymmärtää viime aikoina. Luovien toimialojen rooli ja taloudelliset mahdollisuudet korostuvat erityisesti kehittyvissä maissa, joissa ei ole välttämättä suuria taloudellisia pääomia tai luonnonvaroja, mutta joissa on rikas henkinen pääoma ja kulttuuri, Walliin jatkoi.
Pohjoismaista varsinkin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ryhdytty järjestelmälliseen kehitysyhteistyöhön kulttuuritoimialojen osalta. Kokouksessa tarkastellaankin uusia mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.
Viime vuosien aikana muissa pohjoismaissa kulttuuri on noussut yhä vahvemmaksi osaksi kehitysyhteistyötä, mutta hyviä esimerkkejä löytyy myös Suomesta. Käytännön esimerkkejä toiminnasta ovat kulttuurialan koulutus, kulttuurituotannon edistäminen, ammattilaisten verkostoituminen sekä yhteistyö pohjoisen ja etelän ammattilaisten ja organisaatioiden välillä. Esimerkiksi kirjallisuuteen liittyvillä hankkeilla edistetään lukutaitoa maailman köyhimmillä alueilla, mm. kehittämällä kirjastoja, tukemalla lastenkirjallisuuden julkaisua sekä erilaisilla lukutaitokampanjoilla. Suomi on mm. panostanut paljon pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön, jolla tuetaan oikeutta äidinkieliseen opetukseen. Museoille suunnatun tuen tarkoituksena on edistää kulttuuriperinnön suojelua, joka monessa maassa on vaarassa, mm. salakuljetuksen tai konfliktien vuoksi.
Reilu kulttuuri merkitsee kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja osallisuutta kulttuuriseen merkityksenantoon ikään, sukupuoleen, vähemmistöasemaan, kieleen, vammaisuuteen, etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta. Nämä ovat aspekteja, joiden tulisi toimia ohjenuorana myös kehitysyhteistyössä.