Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmalla tavoitteellisuutta ja systemaattisuutta saavutettavuuden edistämiseen
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman laatimisesta. Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon mukaan hallitus päättää tavoitteet ja toimenpiteiden suuntaviivat tasa-arvon parantamiseksi korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Selvityshenkilönä toiminut erityisasiantuntija Tapio Kosunen luovutti esityksensä tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle tiistaina 15. kesäkuuta.
Selvityksessä on tutkitun tiedon ja kansainvälisen vertailun pohjalta kuvattu korkeakoulutuksen saavutettavuuden tila Suomessa. Selvitys esittää 38 tavoitetta, joilla saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja moninaisuutta korkeakoulutuksessa voidaan edistää kaikkien korkeakoulussa toimivien, myös aliedustettuihin ja vähemmistöryhmiin kuuluvien osalta.
Korkeakoulutus ei Suomessa vielä ole kaikille yhdenvertaisesti saavutettavissa eikä mahdollisuuksien tasa-arvo toteudu kaikille. Tiellä voi olla erilaisia, muun muassa korkeakoulutuksen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, alueelliseen tai kielelliseen saavutettavuuteen liittyviä esteitä, joiden poistamiseen on pyrittävä tavoitteellisesti.
Korkeakoulutuksen saavutettavuuden tarkastelussa taustatekijöinä ovat perhetausta, korkeakoulutuksen alueellinen saavutettavuus ja sukupuolen mukainen eriytyminen. Taustatekijöitä ovat myös maahanmuuttotaustaisuus, toimintarajoitteisuus ja vammaisuus, kuuluminen kielellisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin, erilainen oppijuus sekä kuuluminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Saavutettavuuden osalta korkeakoulutuksessamme on vielä tehtävää ja suunnitelmassa esitetyt tavoitteet takaavat kehittämistyölle hyvät lähtökohdat. Kysymys on koko koulutuspolun aikana rakentuvasta saavutettavuudesta, jossa siirtymät peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja edelleen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen ovat tärkeitä vaiheita. Pidän erittäin tärkeänä, että etenemme suunnitelmallisesti korkeakoulutuksemme saavutettavuuden edistämisessä, korostaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Saavutettavuuden systemaattiseksi edistämiseksi selvityshenkilö esittää, että korkeakoulutuksen saavutettavuus kirjataan yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin. Korkeakoulut tuottavat valtakunnallista suunnitelmaa hyödyntäen omat saavutettavuussuunnitelmansa, jotka kytketään osaksi korkeakoulujen ohjausta. Tietopohjaa korkeakouluopiskelijoiden taustoista on tarpeen vahvistaa ja tuottaa edistymisen seurannan ja arvioinnin mahdollistavat indikaattorit. Perustettavaksi esitetty Saavutettavuusfoorumi laatisi yksityiskohtaisen toimenpideohjelman korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi.
– Meidän tulee entistä paremmin tunnistaa tekijöitä, jotka rajoittavat ryhmien ja henkilöiden toimintaa ja heidän kykyjensä, osaamisensa ja vahvuuksiensa hyödyntämistä niin korkeakoulutukseen hakeutumisessa ja opiskelijaksi valikoitumisessa, korkeakouluopintojen aikana kuin opintojen jälkeisessä työllistymisessäkin, sanoo selvityshenkilö Tapio Kosunen.
Suunnitelmassa esitetyt muut saavutettavuuden edistämisen tavoitteet liittyvät muun muassa opiskelijan tukeen opintojen aikana sekä opinto- ja uraohjaukseen, opiskelijavalintaan, opettajankoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tavoitteita asetetaan myös henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen ja osaamisen kehittämiseen, syrjinnän, häirinnän ja rasismin poistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen, kansainvälisiin opiskelijoihin ja tutkijoihin, korkeakoulujen fyysinen saavutettavuuden (esteettömyyden) edistämiseen sekä korkeakoulujen viestintään. Saavutettavuuden lisäämiseksi on aliedustettujen ryhmien osalta esitetty kehittämistavoitteita muun muassa maahanmuuttotaustaisten sekä vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden osalta.
Lisätietoja: Dosentti, KT, erityisasiantuntija Tapio Kosunen, p. 050 388 0676