Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uutta erikoistumiskoulutusta koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015. (laki yliopistolain muuttamisesta 1172/2014, laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 1173/2014). Uudistuksen tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja asiantuntijoiksi tähtäävien osaamista korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella.
Yliopistojen/ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. (Yliopistolaki 7 a §, Ammattikorkeakoululaki, 11 a §)
Valtion vuoden 2024 talousarvion momentille 29.40.55 on varattu yhteensä 500 000 euron rahoitus ammattikorkeakoulujen toteuttamaan erikoistumiskoulutukseen ja talousarvion momentille 29.40.50 on varattu yhteensä 1,1 miljoonan euron rahoitus yliopistojen toteuttamaan erikoistumiskoulutukseen. Korkeakouluja pyydetään huomioimaan esityksissään erityisesti digitalisaation edellyttämät osaamistarpeet opetuksessa ja koulutuksessa.
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen lähtökohtana on, että erikoistumiskoulutukseen voidaan ohjata julkista rahoitusta eri ministeriöistä sen mukaan, miten ne omilla hallinnonaloillaan arvioivat olevan osaamistarpeita ja alan kehittämistarpeita. (Asiantuntijuus edellä, korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7)
Rahoituksen tavoitteena lisätä kohtuuhintaista erikoistumiskoulutuksen tarjontaa opetusalan ja varhaiskasvatuksen alan ammattilaisille. Tällä rahoituksella toteutettavista erikoistumiskoulutuksista voidaan periä maksuja enintään 60 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti.
Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä laajaa ja monipuolista yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erityisesti yhteistyö erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteiden määrittelyssä takaa osaltaan erikoistumiskoulutuksen kohdistumisen keskeisiin osaamisen uudistustarpeisiin opetusalalla ja varhaiskasvatuksessa.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ovat valmistelleet opasmateriaalia erikoistumiskoulutuksen valmistelun tueksi.