Erityisavustus nuorisorikollisuuden ja nuorten väkivaltaisen käytöksen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi nuorisotyön keinoin

Avustuksilla tuetaan nuorisolain (1285/2016) sekä valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa nuorisotyön ja -toiminnan osa-alueilla.

Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020-2023 tavoitteena on vahvistaa nuorten taitoja ja keinoja osallistumiseen ja vaikuttamiseen, kasvattaa nuorten turvallisuuspääomaa ja varmistaa nuorten edellytykset sujuvaan arkeen nyt ja tulevaisuudessa erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia.

Hakijoiden tulee esittää toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ilmiöön vastaamiseksi nuorisotyön keinoin ja moniammatillisesti. Yhteistyöverkostojen olemassa ololla, moniammatillisella toimintamallilla, on hakemusten arvioinnissa painava merkitys.

Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustettavan hankkeen tulee olla nuorisotyötä ja sillä tulee olla konkreettisia vaikutuksia avustuksen yleiskuvauksessa avattuun ilmiöön ja siihen puuttumiseen. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Avustettavilla hankkeilla tulee olla yhteiskunnallista merkitystä. Sitä tarkastellaan hankkeen ajankohtaisuuden, tarpeen ja kohderyhmän saavutettavuuden näkökulmasta.

Avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 95 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus voi olla mitä tahansa muuta tuloa, joka on todennettavissa kirjanpidosta. Avustuksen hakijan on kuitenkin huomioitava, että erityisavustuksella katetaan vain avustettavan hankkeen alijäämä. Avustusta ei saa siirtää toisen tahon käytettäväksi, ellei avustuspäätöksessä toisin mainita.

Hankesuunnitelmien arvioinnissa otetaan huomioon, hankkeen luonteesta riippuen, seuraavat seikat:

• hanke pohjautuu selkeästi osoitettuun ja kunnassa todennettavissa olevaan tietoon nuorisorikollisuuden ja nuorten väkivaltaisen käytöksen lisääntymisestä; 
• hankkeella on kohderyhmän kannalta nuorisotyöllistä ja/tai -toiminnallista merkitystä;
• hankesuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla muutosta nykytilaan haetaan;
• hankkeessa on mukana sen toimeenpanon kannalta olennaiset yhteistyökumppanit ja siinä toteutetaan moniammatillista yhteistyötä, ja edelleen otetaan huomioon muiden tahojen mahdollisesti jo tekemä työ;
• hankesuunnitelma sisältää menetelmät hankkeen tulosten arvioimiseksi ja
• hankesuunnitelma sisältää selkeän suunnitelman hankkeen mahdollisesta vakinaistamisesta sekä tulosten levittämisestä joko osana hankerahoitusta tai sen jälkeen.

Hankeavustusta ei voida myöntää yksittäisiin tapahtumiin eikä yksittäisen materiaalin julkaisemiseen. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.