Ammatillisen koulutuksen asetukset annettiin
Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset tutkintorakenteesta, valintaperusteista, rahoituksen laskentaperusteista, oppilailta perittävistä maksuista sekä asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista etuuksista on annettu.
Tutkintorakenneasetuksen muutoksilla selkeytetään tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä. Ammatillisten tutkintojen sijoittamisesta koulutusaloille tutkintorakenneasetuksessa luovutaan. Tämä sujuvoittaa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä. Tutkintojen ammattitaitovaatimukset pystytään määrittelemään puhtaasti työelämän tarpeista käsin, eikä niiden määrittelyä ohjaa tutkinnon sijoittuminen tietylle koulutusalalle.
Ammatillisten perustutkintojen osaamisaloja ei säädetä jatkossa tutkintorakenneasetuksessa. Osaamisaloista määrätään jatkossa tutkinnon perusteissa kuten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisaloista jo nykyisin. Muutokset mahdollistavat nykyistä nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Muutoksena nykyiseen asetuksessa säädetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen laajuudesta osaamispisteinä.
Valintaperusteasetuksen muutosten tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa opiskelijavalintaa sekä painottaa perusopetuksen päättäneiden sekä valmentavan koulutuksen suorittaneiden ensisijaisuutta opiskelijavalinnassa ja siten turvata koulutustakuun toteutumista.
Ammatilliseen koulutukseen voi jatkossa hakeutua jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu pääasiassa peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Valintaperusteasetus koskee yhteishaussa käytettäviä valintaperusteita eli hakijoille annettavia valintapisteitä. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakumenettelyistä ja käytettävistä valintaperusteista.
Nykyisiä valintaperusteita vähennetään. Valintakriteereistä poistetaan vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevien pisteet, vähemmistösukupuolesta saatavat pisteet sekä urheilullisten ansioiden perusteella annettavat pisteet. Jatkossa mahdollisiin pääsy- tai soveltuvuuskokeisiin osallistumatta jättäneitä ei voi valita koulutukseen.
Puutteellisen kielitaidon asettamia esteitä päästä ammatilliseen koulutukseen puretaan. Muutos parantaa erityisesti maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä. Jatkossa tutkintokoulutuksessa edellyttävästä kielitaitotasosta ei säädetä valintaperusteasetuksessa tarkasti vaan koulutuksen järjestäjä arvioi hakijan kielelliset edellytykset suoriuttaa tutkinto. Asetuksella poistetaan myös velvollisuus käyttää valtakunnallista kielikoetta. Tavoitteena on, että kynnys siirtyä ammatilliseen koulutukseen on mahdollisimman matala.
Ammatillisen koulutuksen uudessa rahoitusmallissa rahoitus jaetaan laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Uuteen rahoitusjärjestelmään liittyen annettiin uusi asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista. Asetuksessa säädetään opiskelijan huomioimisesta rahoituksen perusteena opiskelijavuosien määrittelyssä, perusrahoituksen painotetun suoritemäärän laskennasta ja perusrahoituksen painotusperusteiden painokertoimista, suoritusrahoituksen painotetun suoritemäärän laskennasta ja suoritusrahoituksen painotusperusteiden painokertoimista sekä vaikuttavuusrahoituksen perusteiden määräytymisestä ja laskennasta työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen osalta. Vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteena käytettävien opiskelija- ja työelämäpalautteen osalta asetusta on tarkoitus täydentää myöhemmin.
Opiskelijoilta perittävien maksujen enimmäismäärästä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa sekä muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa säädetään asetuksella oppilailta ja opiskelijoilta perittävistä maksuista. Jatkossa opiskelijoilta perittävien maksujen katto sidotaan koulutuksen järjestämiskustannuksiin ja enimmäisosuutta, jonka opiskelijalta saa periä, alennetaan. Asetus ei muuta nykytilaa, sillä maksuja on voitu periä aikaisemminkin. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi myöhemmin maksujen asetuksella säädettävää enimmäismäärää, kunhan tietopohja koulutuksen järjestäjien käytännöistä karttuu.
Asetuksessa oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisesta etuuksista säädetään jatkossa päivärahan, perheavustuksen ja majoittumiskorvauksen määrästä. Asetus asettaa minimitason koulutuksen järjestäjän maksamille opintososiaalisille etuuksille.
Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 samaan aikaan kun ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (531/2017), joka on vahvistettu elokuussa. Kyseessä on suurin koulutuslainsäädännön uudistus Suomessa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Uudistuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, asiakaslähtöisyys, työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaava osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa.
Asetukset:
- opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (pdf), muistio
- opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (pdf), muistio
- opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (pdf), muistio
- opetus- ja kulttuuriministeriön asetus eräiden oppilailta perittävien maksujen perusteista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta (pdf), muistio
- opetus- ja kulttuuriministeriön asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista (pdf), muistio
Lisätietoja:
- hallitussihteeri Antti Randell, p. 0295 3 30173 (tutkintorakenneasetus, laskentaperusteasetus)
- hallitussihteeri Saara Luukkonen, p. 0295 3 30336 (valintaperusteasetus)
- hallitusneuvos Anna Kankaanpää, p. 02953 3 30403 (asetus oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisista eduista ja maksuperusteasetus)