Sivistyksen suunta -kolumni
Ainutlaatuinen kieliyhteisö

”Kieliyhteisömme on ainutlaatuinen. En itse asiassa tiedä, että muualla maailmassa työskenneltäisiin samalla tavoin kansalliskielten välisen yhteisön säilyttämiseksi”, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauteen liittyvässä seminaarissa.

Ellemannin esittelemä pohjoismainen kielipoliittinen julistus on yksi monista aiheista, joista on keskusteltu Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Puheenjohtajuusohjelman ”Pohjoismaat 2025: yhtenäinen ja vahva” pääteemana on yhteiskuntaturvallisuus, mukaan lukien kriiseihin varautuminen ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oikeuksia sekä lisätä hyvinvointia ja osallisuutta Pohjoismaissa.

Olemme pian puolivälissä puheenjohtajuutta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla olemme ehtineet järjestää näihin teemoihin perustuvia seminaareja ja konferensseja sekä ministerikokouksia. Esillä ovat muun muassa tekoäly ja geneeriset kielimallit, tavat, joilla digitalisaatio voi auttaa pohjoismaista kielten ymmärtämistä, nuorten hyvinvointi digitalisoituvassa maailmassa, resilienssi, kulttuuriperinnön suojelu sekä kulttuurin rooli turvallisuuskysymyksissä ja osaamisen kehittämisessä. On ilahduttavaa, että kevään tapahtumat ovat olleet suosittuja ja täynnä aitoa halua kokoontua yhteen. ”Tämä on erinomainen foorumi verkostoitumiselle”, totesi eräs seminaarin osanottaja.

Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on keskittyä aloihin, joilla yhteispohjoismainen panos tuottaa lisäarvoa Pohjoismaille ja niiden kansalaisille. Historiallisesti meitä yhdistävät sekä historia, kulttuuri ja sukulaiskielet että yhteiset arvot. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä myös toukokuussa 2024 allekirjoitetussa pohjoismaisessa kielipoliittisessa julistuksessa, joka on tervetullut päivitys vanhaan, vuonna 2006 annettuun kielipoliittiseen julistukseen ajalta ennen digitalisaation arkipäiväistymistä. Julistukseen liittyen käynnistetään parhaillaan työohjelmaa, jossa korostetaan muun muassa pohjoismaisten kielten opetuksen merkitystä ja tarvetta herättää nuorten kiinnostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä sanastoyhteistyötä, kieliteknologisia mahdollisuuksia ja tarvetta vahvistaa kotoutumista ja liikkuvuutta.

Tilaisuuksien puheenvuoroissa ja keskusteluissa on noussut esiin kaksi toistuvaa teemaa: yhtäältä epävarma maailmantilanne, joka nostaa läheisen pohjoismaisen yhteistyön merkityksen täysin uudelle tasolle, ja toisaalta tarve panostaa nuoriin eri tavoin riippumatta siitä, onko kyse heidän hyvinvoinnistaan tai kiinnostuksestaan pohjoismaisiin asioihin.

Maaliskuussa pidetyssä pohjoismaisessa kieliseminaarissa kuultiin pohjoismaisia digitaalisia postikortteja, pohjoismaisten nuorten videotervehdyksiä, joissa pohdittiin, miten voisimme lisätä nuorten kiinnostusta Pohjolaa kohtaan. Perusta pohjoismaisen yhteistyön ja kielten ymmärtämisen tulevaisuudelle luodaan tänään, ja siksi nuorten ääni on tärkeä. Ehdotuksissa nostettiin tärkeiksi tekijöiksi erilaiset kulttuuriyhteisöt, sosiaalinen media ja musiikki, ja on ilo kuulla, että nuoret pitävät kulttuuria edelleen vaikuttavana voimana myös pohjoismaisissa yhteyksissä. Tätä taustaa vasten kuluva kevät tuntuu todella rohkaisevalta. Mikä olisikaan parempaa kuin nähdä Ruotsin kutsuvan saunan lauteille sanoilla ”Yksi, kaksi, Kolme, Sauna” ja kuulla Suomen vastaavan ilomielin ”ich komme”?

Pamela Granskog
Erityisasiantuntija

Lue lisää Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuudesta 2025

Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.