Toisen asteen koulutuksen maksullisuus koskee vuoden 2026 elokuusta alkaen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia lukion tai ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita, jotka saapuvat maahan opiskelijan opiskeluluvalla. Oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Lukuvuosimaksuja ei peritä esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan saaneilta tai vaihto-opiskelijoita. Suomessa jo aloitetut opinnot voi suorittaa loppuun maksutta.
Koulutuksen järjestäjien saamassa rahoituksessa maksullisuuden piirissä olevia opiskelijoita ei enää huomioida valtionosuusrahoituksessa. Lukukausimaksulla katetaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Maksun suuruudesta päättää koulutuksen järjestäjä.
Tilauskoulutuksen maksullisuus
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta jatkossa myös EU- ja ETA-valtioiden kansalaisille. Toisen asteen tilauskoulutuksella tarkoitetaan räätälöityä ammatillista koulutusta, joka aiemmin oli suunnattu ensisijaisesti EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Koulutuksen järjestäjän perii koulutuksen tilaajalta tai opiskelijalta maksun, joka kattaa vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
Tiedotteet ja uutiset
Lukuvuosimaksut käyttöön kolmansista maista tuleville toisen asteen opiskelijoille – tilauskoulutus laajenee EU- ja ETA-valtioiden kansalaisille
Tapahtumat
Webinaari lukuvuosimaksuista toisen asteen koulutuksessa
Kysymyksiä ja vastauksia lukukausimaksuista
Hallitusohjelmassa on sitouduttu toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Halutaan pilotoida uudenlaista mallia tohtorikoulutuksen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi yliopistoissa laadusta tinkimättä. Tällä toimenpiteellä osaltaan tuetaan riittävää TKI-osaajien määrä, jotta Suomen T&K-toiminnan rahoituksen nosto neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä pystytään toteuttamaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Suomalaisille yliopistoille tarjoamaan rahoitusta tohtorikoulutuksen vapaaehtoiseen kokeiluun.
Yksittäisen väitöskirjatutkijan rahoituksen enimmäisaika pilotissa on kolme vuotta. Pilotoinnilla pyritään siihen, että yhä useampi myös saa väitöskirjansa valmiiksi tuossa ajassa.
Väitöskirjatutkijoiden työnantajana on yliopisto, jolla on vapaus vastata paitsi tohtorikoulutuksesta niin myös pilotin työsuhteista.
Keskeisesti pilotissa rajataan yksittäisen pilottirahoituksella palkatun jatko-opiskelijan työsuhteen kestoksi enintään kolme vuotta ja että rahoituksen pitää kohdistua T&K-kuluihin. Pilotti ei rajaa yksittäisen väitöskirjatutkijan tutkinnon suoritusaikaa.
Lisätietoja
Anna Kankaanpää, Hallitusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto (LAMOS), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330013 Sähköpostiosoite: [email protected]