Toisen asteen koulutuksen maksullisuus koskee vuoden 2026 elokuusta alkaen pääsääntönä kolmansista maista tulevia lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka saapuvat maahan tai oleskelevat Suomessa opiskelijan opiskeluluvalla. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaista.
Lukuvuosimaksuja ei peritä esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan saaneilta tai vaihto-opiskelijoita.
Koulutuksen järjestäjien saamassa rahoituksessa maksullisuuden piirissä olevia opiskelijoita ei enää huomioida valtionosuusrahoituksessa. Lukukausimaksulla katetaan koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
Tiedotteet ja uutiset
Lukuvuosimaksut käyttöön kolmansista maista tuleville toisen asteen opiskelijoille – tilauskoulutus laajenee EU- ja ETA-valtioiden kansalaisille
Tapahtumat
Webinaari lukuvuosimaksuista toisen asteen koulutuksessa
Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuosimaksuista
Lukuvuosimaksu koskee opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevia ja Suomessa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.
Lukuvuosimaksu peritään henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen.
Jos opiskelijan oleskeluluvan peruste muuttuu kesken opintojen opiskelusta esimerkiksi työntekoon, vapautuu hän velvollisuudesta maksaa lukuvuosimaksun lukiokoulutuksessa.
Oppivelvolliselle nuorelle opiskelu Suomessa on ilmaista. Alle 18-vuotias perheensä tai huoltajansa mukana Suomeen tullut lapsi on Suomessa oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan. Perheenkokoajan oleskeluluvan myöntöperusteella ei ole merkitystä.
Lukuvuosimaksu koskee opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevia ja Suomessa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.
Lukuvuosimaksu peritään henkilöiltä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen.
Ammatillisessa koulutuksessa lukuvuosimaksun maksavat henkilöt
- joiden ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on myönnetty opiskelun perusteella
- täysi-ikäiset, jotka tulevat Suomeen perhesiteen perusteella, jos heidän perheenkokoajansa oleskelulupa tai ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella.
Nämä henkilöt maksavat lukuvuosimaksun aina siihen asti kun he saavat pysyvän oleskeluluvan.
Oppivelvolliselle nuorelle opiskelu Suomessa on ilmaista. Oppivelvollisia ovat alle 18-vuotiaat perheensä tai huoltajansa mukana Suomeen tulleet lapset saatuaan Suomesta kotikunnan. Perheenkokoajan oleskeluluvan myöntöperusteella ei ole merkitystä.
Vaihto-opiskelijat, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan korkeintaan yhden vuoden ajaksi, eivät maksa lukuvuosimaksuja.
Suomeen oppisopimuskoulutukseen tuleva opiskelija tarvitsee työntekijän oleskeluluvan Suomessa oleskelua varten. Suomeen työntekijän oleskeluluvalla oppisopimuskoulutukseen tuleva henkilö ei maksa lukuvuosimaksuja.
Opiskelija voi siirtyä oppisopimuskoulutukseen myös opiskelun aikana. Tämä ei vapauta opiskelijaa lukuvuosimaksuista, mutta koulutuksen järjestäjä voi päättää alemman lukuvuosimaksun oppisopimuskoulutuksesta.
Opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen ensimmäisen kerran opiskelijan oleskeluluvalla, maksavat ammatillisessa koulutuksessa lukuvuosimaksun. Opiskelijan on maksettava lukuvuosimaksu, kunnes hän saa pysyvän oleskeluluvan Suomessa.
Ammatillisessa koulutuksessa lukuvuosimaksun maksavat täysi-ikäiset henkilöt, jotka tulevat Suomeen perhesiteen perusteella, jos heidän perheenkokoajansa oleskelulupa tai ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella. Opiskelijan on maksettava lukuvuosimaksu, kunnes hän saa pysyvän oleskeluluvan Suomesta.
Alaikäiset henkilöt, jotka tulevat Suomeen opiskelutarkoituksessa, eivät ole oppivelvollisia. He eivät myöskään ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen.
Lakimuutoksella ei ole vaikutusta opintonsa jo aloittaneisiin opiskelijoihin. Lakimuutos ja lukuvuosimaksut koskevat henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen.
- Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lakimuutokset hyväksytty 10.12.2025
Opiskelija ei vapaudu lukuvuosimaksuvelvollisuudesta saadessaan Suomesta kotikunnan. Maksuvelvollisuudessa ratkaisevaa on, millä perusteella oleskelulupa on myönnetty.
Suomessa vakinaisesti asuvat alle 18-vuotiaat lapset, joilla ei ole suoritettuna toisen asteen tutkintoa, ovat oppivelvollisia ja oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen. Lapsi katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikunta Suomessa.
Alaikäiset, alle 18-vuotiaat kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa, eivät kuitenkaan ole Suomessa oppivelvollisia ja oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen, vaikka he saisivat kotikunnan. Henkilö oleskelee Suomessa opiskelutarkoituksessa, jos hänen oleskelulupansa on myönnetty opiskelun perusteella.
Suomeen opiskelutarkoituksessa tulleet kolmansien maiden kansalaiset maksavat lukuvuosimaksun. Ammatillisen koulutuksen opiskelija ei vapaudu lukuvuosimaksusta vaihtamalla oleskeluluvan perusteen esimerkiksi työntekoon.
Ammatillisen koulutuksen opiskelija on Suomessa lukuvuosimaksuvelvollinen aina siihen asti, että hän saa Suomesta pysyvän oleskeluluvan (P-lupa).
Lukiokoulutuksessa lukuvuosimaksun maksavat opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevat kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelijan oleskeluluvalla.
Lukio-opiskelija vapautuu lukuvuosimaksusta, jos hänen oleskelulupansa peruste muuttuu esimerkiksi työperusteiseksi oleskeluluvaksi.
Lukuvuosimaksu ammatillisessa koulutuksessa vaihtelee riippuen suoritettavasta tutkinnosta, koulutuksen järjestäjästä ja siitä, mitä opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu. Koulutuksen järjestäjä päättää lukuvuosimaksun suuruudesta ja sen maksukäytänteistä sekä tiedottaa lukuvuosimaksun suuruudesta.
Lukuvuosimaksun tulee vastata koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvia kustannuksia. Koulutuksen järjestäjä päättää myös siitä, millä perusteella se palauttaa jo maksettuja lukuvuosimaksuja tai voi alentaa lukuvuosimaksuja.
Opiskelija, joka maksaa lukuvuosimaksun, ei ole oikeutettu maksuttomaan ruokailuun, ilmaiseen asuntolapaikkaan eikä opintososiaalisiin etuuksiin oppisopimuskoulutuksessa.
Opiskelija ei myöskään ole oikeutta maksuttomiin oppimateriaaleihin tai tarvikkeisiin, joilla tarkoitetaan esimerkiksi oppikirjoja, sähköisten oppikirjojen lisenssejä ja muita koulutuksessa tarvittavia tarvikkeita.
Opiskelijalla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin.
Lukuvuosimaksut koskevat kaikilla kielillä järjestettävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta.
Lukuvuosimaksut eivät koske työvoimakoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta. Lukuvuosimaksut eivät myöskään koske tutkintokoulutukseen valmentavaa TUVA-koulutusta.
Oppivelvollisuus ja oikeus maksuttomaan koulutukseen
Suomessa vakinaisesti asuvat alle 18-vuotiaas lapset ja nuoret, joilla ei ole suoritettuna toisen asteen tutkintoa, ovat oppivelvollisia. Lapsi tai nuori katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikunta Suomessa.
Kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa, eivät ole Suomessa oppivelvollisia.
Alle 18-vuotias perheensä tai huoltajansa mukana Suomeen tullut lapsi tai nuori on Suomessa oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan. Huoltajan tai lapsen oleskeluluvan lajilla (A vai B) ei ole merkitystä.
Oppivelvolliselle nuorelle opiskelu Suomessa on ilmaista. Jos kotikunnan saa vasta sen jälkeen, kun on täyttänyt 18-vuotta, on lukuvuosimaksu maksettava.
Opintonsa toisella asteella oppivelvollisena aloittanut saa suorittaa opintonsa loppuun maksuttomasti aina sen vuoden loppuun asti, kun hän täyttää 20 vuotta.
Tietoa lukuvuosimaksuista koulutuksen järjestäjille
Lukiokoulutuksessa lukuvuosimaksuvelvollisia ovat kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat Suomeen opiskelutarkoituksessa. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.
Jos opiskelijan oleskeluluvan peruste muuttuu kesken opintojen opiskelusta esimerkiksi työntekoon, hän vapautuu velvollisuudesta maksaa lukuvuosimaksu lukiokoulutuksessa.
Lukuvuosimaksut koskevat henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 tai sen jälkeen.
Ammatillisessa koulutuksessa lukuvuosimaksuvelvollisia ovat kolmansien maiden kansalaiset, jotka tulevat Suomeen opiskelutarkoituksessa. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista.
Lukuvuosimaksun maksavat ammatillisessa koulutuksessa henkilöt, joiden oleskelulupa tai ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on myönnetty opiskelun perusteella. Lukuvuosimaksun maksavat myös täysi-ikäiset henkilöt, jotka tulevat Suomeen perhesiteen perusteella, jos heidän perheenkokoajansa oleskelulupa tai ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella. Nämä henkilöt maksavat lukuvuosimaksun aina siihen asti, että he saavat Suomesta pysyvän oleskeluluvan.
Lukuvuosimaksut koskevat henkilöitä, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2026 jälkeen.
Ammatillisessa koulutuksessa lukuvuosimaksuista ei voi vapautua vaihtamalla oleskeluluvan perustetta esimerkiksi työntekoon. Lukuvuosimaksut maksetaan siihen asti, että henkilö saa pysyvän oleskeluluvan.
Lukiokoulutuksessa lukuvuosimaksuista vapautuu, jos oleskeluluvan peruste muuttuu kesken opintojen esimerkiksi työntekoon tai perhesiteen perusteella myönnettyyn oleskelulupaan. Lukiokoulutuksen lukuvuosimaksut koskevat ainoastaan maahan opiskelijan oleskeluluvalla saapuvia ja maassa opiskelijan oleskeluluvalla olevia.
Koulutuksen järjestäjän on perittävä vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvat kustannukset kattava lukuvuosimaksu koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka on kolmannen maan kansalainen. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle.
Koulutuksen järjestäjän on seurattava, onko opiskelija suorittanut lukuvuosimaksunsa. Jos opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua, hän ei ole oikeutettu osallistumaan opetukseen ja muuhun koulutukseen.
Opetushallitus tuottaa koulutuksen järjestäjille vuosittain materiaalia koulutusalojen ja tutkintojen keskimääräisistä kustannuksista. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä harkintavaltansa puitteissa voi päättää maksun määrästä, kunhan maksu keskimäärin vastaa koulutuksen järjestäjän omia, vaihtelevia kustannuksia. Opetushallituksen laskelmat antavat viitteellisestä kustannustietoa koulutuksen järjestäjän omien laskelmien tueksi.
Lukuvuosimaksun suuruutta määriteltäessä on huomioitava ammatillisen koulutuksen järjestäjälle syntyvät kiinteät kustannukset, jotta valtionosuusrahoitusta ei käytetä kolmansista maista tulevien henkilöiden kouluttamiseen. Lukuvuosimaksun määrä ei voi perustua pelkästään rajakustannuksiin.
Lukuvuosimaksun suuruus voi vaihdella koulutuksen järjestäjäkohtaisesti samassakin tutkinnossa. Koulutuksen järjestäjä voi esimerkiksi todeta työpaikalla järjestettävän koulutuksen kustannukset alhaisemmaksi kuin oppilaitosympäristössä ja periä siksi opiskelijalta pienemmän lukuvuosimaksun.
Lukuvuosimaksun suuruus voi vaihdella myös opiskelijakohtaisesti sen mukaan, mitä opintoja lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija suorittaa, ja kuinka suuri niistä on työpaikalla järjestettävää koulutusta.
Jos maksu osoittautuu ylimitoitetuksi, koulutuksen järjestäjä voi palauttaa opiskelijalle osan jo maksetusta lukuvuosimaksusta tai vaihtoehtoisesti hyvittää osan seuraavasta lukuvuosimaksusta. Ennen opintojen alkamista päätetty ja opiskelijan jo maksama lukuvuosimaksu voidaan opiskelun aikana todeta ylimitoitetuksi esimerkiksi tilanteessa, jossa koulutus onkin järjestetty kustannustehokkaammin työpaikalla. Opiskelijalta jo perittyä lukuvuosimaksua ei voi korottaa taannehtivasti.
Koulutuksen järjestäjät laativat toimintaperiaatteet, joita ne soveltavat maksettujen lukuvuosimaksujen palauttamiseen, lukuvuosimaksujen hyvityksiin sekä lukuvuosimaksujen palauttamiseen esimerkiksi opintojen keskeytyessä tai opiskelijan erotessa. Lukuvuosimaksujen perintä sekä mahdolliset maksujen palautukset ja hyvitykset on toteuttava siten, että opiskelijoita kohdellaan tasapuolisesti.
Lukuvuosimaksun suuruus lukiokoulutuksessa on vähintään lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2026 keskimääräinen yksikköhinta on 8953,47 €. Koulutuksen järjestäjä päättää lukuvuosimaksun suuruudesta. Lukiokoulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Jos koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on alempi kuin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta, on lukuvuosimaksun suuruus vähintään koulutuksen järjestäjän yksikköhinta. Yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otetuilta opiskelijoilta (ns. aineopiskelijat) perittävän maksun määrä on opintopistettä kohden keskimääräinen yksikköhinta tai sitä alempi järjestäjäkohtainen yksikköhinta jaettuna luvulla 30.
Lukuvuosimaksun määrän on oltava opiskelijalle sama koko opintojen ajan, jotta opiskelijat tietävät etukäteen paljonko lukuvuosimaksu tulee seuraavina vuosina olemaan.
Koulutuksen järjestäjät laativat toimintaperiaatteet, joita ne soveltavat maksettujen lukuvuosimaksujen palauttamiseen, lukuvuosimaksujen hyvityksiin sekä lukuvuosimaksujen palauttamiseen esimerkiksi opintojen keskeytyessä tai opiskelijan erotessa. Lukuvuosimaksujen perintä sekä mahdolliset maksujen palautukset ja hyvitykset koulutuksen järjestäjän on toteuttava siten, että opiskelijoita kohdellaan tasapuolisesti.
Opiskelijalta jo perittyä lukuvuosimaksua ei ole mahdollista korottaa taannehtivasti.
Koulutuksen järjestäjä perii lukuvuosimaksun ja päättää asiaan liittyvistä käytännöistä.
Opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lukuvuosimaksu on suoritettu. Lukuvuosimaksun maksaminen on siten edellytys myönteiselle oleskelulupapäätökselle.
Lukuvuosimaksu määrätään opiskelijalle, joka on valittu koulutukseen ja vastaanottanut koulutuspaikan.
Lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei voi osallistua opetukseen ja koulutukseen, jos hän ei ole maksanut lukuvuosimaksua.
Lukuvuosimaksujen määräämistä varten koulutuksen järjestäjällä on oikeus Maahanmuuttoviraston tiettyihin tietoihin, jotka koskevat hakijaa, opiskelijaa ja ammatillisessa koulutuksessa myös hakijan perheenkokoajan oleskeluoikeutta.
Lukuvuosimaksun periminen ei ole vapaaehtoista. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän on perittävä lukuvuosimaksu niiltä henkilöiltä, jotka lain nojalla ovat velvollisia suorittamaan lukuvuosimaksun.
Koulutuksen järjestäjä ei voi periä opiskelijalta maksuja hakuvaiheessa. Lukuvuosimaksu määrätään opiskelijalle, joka on valittu koulutukseen ja vastaanottanut koulutuspaikan.
Lisätietoja
Anna Kankaanpää, Hallitusneuvos
opetus- ja kulttuuriministeriö, Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto (LAMOS), Strategisen ohjauksen vastuualue Puhelin:0295330013 Sähköpostiosoite: [email protected]