Haku

Muinaismuistolain uudistaminen Muinaismuistolakia vuodelta 1963 uudistetaan. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi laki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Työryhmän ehdotus valmistellaan hallituksen esityksen muotoon. Vuonna 1963 laaditussa mui...

14.5.2019 | Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, että kiinteiden muinaisjäännösten kunto selvitetään ja niiden hoito ja hallinnointi ratkaistaan pitkäjänteisesti. Selvitys koskisi Museoviraston aiemmin hoitamien kohteiden tämän hetkistä kuntoa ja pikaista korjaamista vaativia turvallisuuspuutteita.

1.2.2021 | Suomi esittää Alvar Aallon humaania arkkitehtuuria edustavaa, 13 kohteen kokonaisuutta Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon kulttuuriperintökohteeksi. Nykyisin voimassa olevan kansallisen aieluettelon kohteista luettelossa säilytetään Inarin Ukonsaari.

5.4.2018 | Hallitus esittää muutoksia muinaismuistolakiin. Esitys liittyy maakuntauudistuksen toimeenpanoon. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niiden suoja-alueita koskevat asiat siirretään Museovirastolle. Muinaismuistolain uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa.

13.2.2020 | Valtioneuvosto on nimittänyt Museoviraston pääjohtajan virkaan museonjohtaja, filosofian maisteri Tiina Merisalon. Hänen toimikautensa on 1.4.2020–31.3.2025.

20.12.2019 | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2020 alussa voimaan useita säädös- ja muita muutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.

9.5.2014 | Kulttuuritoimijat ja viranomaiset kohtaavat Kotkassa, Merikeskus Vellamossa 20.–21.5.2014. Kansainvälisen keskustelufoorumin aiheena on kulttuuriperintökohteiden matkailukäyttö ja kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen. Tilaisuuden järjestää opetus- ja kulttuuriministeriö.

1.12.2010 | Kulttuuriomaisuuden luettelointia valmistellaan vuosina 2010–2011 Museoviraston, Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston toimesta yhteistyössä Valtion taidemuseon kanssa.

14.5.2013 | Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää, että Museoviraston rakennettu kiinteistövarallisuus siirrettäisiin Senaatti-kiinteistöille ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin liittyvä kiinteistövarallisuus Metsähallitukselle. Seurasaaren ulkomuseo säilyisi edelleen Museoviraston hallinnassa.

4.12.2014 | Juhani Kostet Museoviraston pääjohtajaksi Julkaisuajankohta 4.12.2014 11.10 Tyyppi: Tiedote Valtioneuvosto nimitti torstaina Museoviraston pääjohtajan virkaan pääjohtaja, filosofian tohtori Aaro Juhani Kostetin. Hänen määräaikansa on 1.1.2015 - 31...

4.12.2014 | Valtioneuvosto nimitti torstaina Museoviraston pääjohtajan virkaan pääjohtaja, filosofian tohtori Aaro Juhani Kostetin. Hänen määräaikansa on 1.1.2015 - 31.12.2019.

20.3.2014 | Suomelle ensimmäinen valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia

28.6.2013 | Ensimmäinen valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia lausunnoille

4.9.2009 | Opetusministeriön työryhmä esittää neuvottelukunnan perustamista kulttuuriomaisuuden suojelun tehostamiseksi. Museoviraston tulisi saattaa kulttuuriomaisuuskohteiden luettelointityö loppuun viimeistään vuoden 2011 aikana. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Stefan Wallinille perjantaina. Vastuu kulttuuriomaisuuden suojelusta jakautuu nykyisin usean ministeriön ja viranomaisen kesken ja ...

18.11.2008 | Kansainvälisessä asiantuntijatapaamisessa jatkettiin viime kesänä Helsingissä aloitettua yhteistyötä. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. meriarkeologisesta tutkimuksesta, konservoinnista ja nostotekniikoista. Hylyn ja sen lastin nostamisesta voidaan päättää vasta siinä vaiheessa, kun hylyn tilasta on käytettävissä riittävästi tutkimukseen perustuvaa tietoa. Hylky sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto...

15.10.2003 | Valtioneuvosto nimitti keskiviikkona Museoviraston pääjohtajan virkaan filosofian tohtori, dosentti, osastonjohtaja Paula Purhosen 1.11.2003 alkaen. Purhonen siirtyy pääjohtajaksi Museoviraston arkeologian osaston osastonjohtajan tehtävistä.

22.1.2004 | Valtioneuvosto esitti torstaina uutena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon ns. Struven kolmiomittausketjua. Suomen osalta kohteeseen on valittu kuusi ketjun pistettä, jotka sisältyvät kymmenen valtion (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova) yhteisesitykseen. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan historiaa ja maailmanperintöluettelossa aliedustettua kohdetyyppiä.