Alvar Aallon arkkitehtuuria esitetään Unescon maailmanperinnön aieluetteloon

Suomi esittää Alvar Aallon humaania arkkitehtuuria edustavaa, 13 kohteen kokonaisuutta Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon kulttuuriperintökohteeksi. Nykyisin voimassa olevan kansallisen aieluettelon kohteista luettelossa säilytetään Inarin Ukonsaari.

Maailmanperinnön aieluetteloon sisällytettävistä kohteista päätetään kansallisesti. Kulttuuriperintökohteiden osalta päätöksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö ja luonnonperintökohteiden osalta ympäristöministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös pohjaa Museoviraston laatimaan esitykseen. Kansallinen aieluettelo on päivitetty edellisen kerran vuonna 2004.

- Kansallisesta aieluettelosta muodostui hieno kokonaisuus, joka täydentää nykyistä maailmanperintökohteidemme joukkoa ja vastaa Kansallisen maailmanperintöstrategian linjauksia. Aieluettelon kohteet edustavat upealla tavalla kansallista kulttuuriperintöämme, josta voimme olla ylpeitä myös maailmanlaajuisesti, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Luonnonperinnön osalta luettelon päivittämisestä on vastannut ympäristöministeriö yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Ympäristöministeriö on nimennyt kansalliseen aieluetteloon Saimaan norppasaaristot, joka korvaa voimassaolevaan luetteloon sisältyneen Saimaan-Pielisen vesistön.

Nykyisen kansallisen aieluettelon muut kulttuuriperintökohteet eivät enää kaikilta osin täytä maailmanperintösopimuksen kriteerejä ja maailmanperintöluettelon tasapainoista kehittämistä koskevia linjauksia, jonka vuoksi ne poistetaan aieluettelosta. Näitä ovat Hauensuolen kalliopiirrokset Hangossa, Pattijoen Kastelli Raahessa, Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa sekä Paimion parantola, joka poistuu luettelosta omana kohtanaan, mutta on yksi Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri -kokonaisuuden 13 kohteesta.

Alvar Aallon humaania arkkitehtuuria edustava 13 kohteen kokonaisuus

Aieluettelon sarja koostuu 13 Alvar Aallon suunnittelemasta kohteesta: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla. Sarjan kohteiden lukumäärä voi vielä muuttua, kun aieluettelon kohdetta lähdetään valmistelemaan esitykseksi maailmanperintöluetteloon. Valmistelun ajankohdasta päätetään erikseen.

Maailmanperintösopimus ja aieluettelo

Maailmanperintösopimus eli maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskeva Unescon yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1972. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on yleismaailmallisesti arvokkaimman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja hoitaminen ihmiskunnan yhteisenä perintönä.

Maailmanperintösopimukseen sisältyy maailmanperintöluettelo, jossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta. Suomesta luetteloon on hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma (1991), Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006, luonnonperintökohde).

Kansallisesti ylläpidetään inventointia eli ns. aieluetteloa kohteista, joita jäsenvaltio myöhemmin esittää varsinaiseen maailmanperintöluetteloon. Kansalliseen aieluetteloon sisällytetään kohteet, joiden arvioidaan täyttävän sopimuksen valintaperusteet ja joita on tarkoitus lähivuosina esittää maailmanperintökohteiksi. Kansallista aieluetteloa on perinteisesti päivitetty noin kymmenen vuoden välein.

Lisätietoja:

kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, OKM, p. 0295 330 269

kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, OKM, p. 0295 330 281

Aiheeseen liittyvää

Saimaannorppasaaristoja esitetään Unescon maailmanperinnön aieluetteloon (YM tiedote 11.11.2020)