Ylioppilastutkintoon uudistuksia – lukiolaisten oppimisen tukea vahvistetaan
Ylioppilastutkinnon voi jatkossa suorittaa englannin kielellä. Tutkintoon lisätään taito- ja taideaineiden koe. Lukiolaiset saavat paremmin tukea oppimiseensa ja erityisopetusta vahvistetaan. Lisäksi lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan. Tasavallan presidentti vahvisti torstaina 19.12. uuden lukiolain, joka tulee voimaan 1.8.2025.
Englanninkielinen ylioppilastutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joiden kielitaito ei riitä lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Vieraskielisiltä kokelailta edellytetään pakollisena äidinkielen ja kirjallisuuden kokeena suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeena. Ensimmäiset englanninkieliset ylioppilaskokeet voidaan järjestää ensimmäisen kerran syksyllä 2028.
Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeen kokelas voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa. Kokeeseen tulee sisältymään valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineelle luonteenomaista osaamista. Ensimmäiset taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet voidaan järjestää vuonna 2029.
-Monet Suomeen töihin tulevat ovat perheellisiä, ja he haluavat laittaa lapsensa suomalaiseen kouluun. Ylioppilastutkinto on nyt tietyin edellytyksin mahdollinen suorittaa englanniksi. Tämä on todella hyvä uudistus. Toinen tärkeä edistysaskel on oppilaiden entistä monipuolisemmat mahdollisuudet osoittaa osaamisensa ylioppilastutkinnossa, kun tutkinnon nyt voi suorittaa taide- ja taitoaineiden ylioppilaskokeessa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineessa. Ne ovat keskeisiä aineita koulussamme ja on aivan oikein, että ne jatkossa ovat osa myös ylioppilastutkintoa, iloitsee opetusministeri Anders Adlercreutz.
Lukiolaisen oikeus oppimisen tukeen vahvistuu, kun lakiin lisätään säännökset opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen, jota hän tarvitsee lukion oppimäärän suorittamiseksi. Lisäksi opiskelijalla on oikeus erityisopetukseen, jos hän todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi tarvitsisi erityisopetusta oppimäärän osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.
Todennetuilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen aikana tunnistettuja opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä, jotka voivat johtua oppimisvaikeudesta, neuropsykiatrisista vaikeuksista tai muusta oppimista haittaavasta vammasta tai sairaudesta.
Lukiolaki muuttaa myös lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymistä. Jatkossa yksikköhinnan määräytymiseen vaikuttaisivat alle 200 opiskelijan määrän lisäksi koulutuksen järjestäjän syrjäisyys ja se, onko koulutuksen järjestäjän kansalliskieliin kuuluva opetuskieli vähemmistökieli siinä kunnassa, jossa opetusta pääosin järjestetään. Yksikköhinnan korotusta saisivat jatkossakin alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjät, mutta korotuksen suuruus olisi nykyistä pienempi, jos koulutuksen järjestäjä ei sijaitse harvaan asutulla alueella tai sen opetuskieli ei ole paikallinen vähemmistökieli. Uusia rahoitusperusteita sovelletaan ensimmäistä kertaa täysimääräisesti vuonna 2028.
Lakiin sisältyy lausuma. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö tekee selvityksen oppimisen tuen toteutumisesta lukiokoulutuksessa kolme vuotta muutosten voimaantulon jälkeen.
Lisätietoja: ylijohtaja Petri Lempinen, puh. 02953 30180