Ylioppilastutkinnon koevalinnat selvitetty
Ylioppilastutkinnon rakenne uudistui keväästä 2005 lähtien. Ylioppilastutkinnon ainoa kaikille pakollinen koe on äidinkieli ja kirjallisuus. Lisäksi on suoritettava kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineiden koe. Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Keväästä 2006 lähtien reaalikoe suoritetaan erillisinä reaaliaineiden kokeina. Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan selkeä puute on, että uudistunutta ylioppilastutkintoa ei vielä osata hyödyntää korkeakoulujen valinnoissa. – Selvää on, että uudistettua ainereaalikoetta sekä kielikokeita voisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa hyödyntää nykyistä paljon enemmän. Tästä keskustelu onkin käynnistynyt alakohtaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen kanssa, Virkkunen totesi. Toisen kotimaisen kielen kirjoittaneiden määrä on tasaisesti vähentynyt tutkintorakenteen muutoksen jälkeen. Vuositasolla toisen kotimaisen kielen kirjoittaneiden määrä on vuonna 2009 laskenut runsaaseen 68 prosenttiin. Matematiikan kirjoittaneiden osuus on aluksi hieman kasvanut, mutta viimeisten vuosien aikana jälleen hieman laskenut, jääden noin prosenttiyksikön verran rakennusmuutosta edeltänyttä tasoa korkeammalle. Sen sijaan reaaliaineiden kokeen suosio on kasvanut tänä aikana runsaat viisi prosenttiyksikköä. Vierasta kieltä kirjoitetaan prosenttiyksikön verran vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Koevalintojen osuudet (kevät + syksy) 2004 - 2009:
|
Vuosi
|
2. kotimainen
|
Matematiikka
|
Reaali
|
Vieras kieli
|
Tutkinnon
|
|
|
%
|
%
|
%
|
%
|
suorittanut
|
|
2004
|
97,99
|
77,89
|
92,12
|
99,93
|
34 650
|
|
2005
|
89,20
|
81,42
|
93,63
|
99,63
|
34 045
|
|
2006
|
83,31
|
80,75
|
94,32
|
99,45
|
32 784
|
|
2007
|
77,40
|
80,51
|
95,05
|
99,26
|
33 060
|
|
2008
|
72,02
|
79,51
|
96,26
|
98,98
|
32 588
|
|
2009
|
68,30
|
78,98
|
96,63
|
98,86
|
32 639
|
Vuodelta 2010 on ollut käytettävissä vain kevään tiedot. Toisen kotimaisen kielen kokeen suoritti 67,50 prosenttia, matematiikan kokeen 80,02 prosenttia, reaaliaineiden kokeen 96,99 prosenttia ja vieraan kielen 98,77 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista. Keväällä ylioppilastutkinnon suoritti yhteensä 28 798 abiturienttia.
Vuonna 2009 toisen kotimaisen kielen koetta keskimääräistä vähemmän ovat valinneet suomenkieliset mieskokelaat (vajaat 50 prosenttia) ja suomenkieliset aikuisopiskelijat (vajaat 59 prosenttia). Toisen kotimaisen kielen valintojen vähentyminen selittyy paljolti suomenkielisten miesten valinnoilla. He ovat kuitenkin valinneet keskimääräistä enemmän matematiikan koetta.
Suomenkielisissä kouluissa toisen kotimaisen kielen valintojen koulujen välinen vaihtelu on kasvanut. Ääripäissä on kouluja, joissa kirjoitetaan toisen kotimaisen kielen koetta 100 prosenttisesti ja toisessa ääripäässä ainoastaan noin 20 prosenttia tutkintonsa suorittaneista valitsee toisen kotimaisen kielen kokeen. Ruotsinkielisissä kouluissa toisen kotimaisen kielen kokeen kirjoittaminen on edelleen varsin yleistä ja vaihtelu koulujen kesken on pysynyt varsin pienenä.
Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteena oli lisätä valinnaisuutta ylioppilastutkinnon
suorittamisessa. Valinnaisuutta oli jo lisätty lukio-opintoihin 1990- ja 2000-luvuilla annetuilla lukion tuntijakopäätöksillä. Muutoksen arvioitiin vähentävän tutkinnon rakenteellista kielipainotteisuutta sekä lisäävän mahdollisesti miesten osuutta ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Muutoksen arvioitiin myös tehostavan johtaneiden opintojen hyödyntämistä jatko-opintoihin hakeutumisessa.
_ _ _
Lisätietoja:
– pääsihteeri Anneli Roman, ylioppilastutkintolautakunta, puh. 09 773 801
– opetusneuvos Heikki Blom, opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 09 160 77229
Ylioppilastutkinnon koevalinnat -selvitys (pdf)