Yksityinen kopiointi edelleen laskussa
Laillisen yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa musiikki- ja videomateriaalia kopioi yli neljännes 15─79-vuotiaista suomalaisista. Kopioijien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Suomalaiset valmistavat vuoden aikana kaiken kaikkiaan 241─261 miljoonaa laillista yksityistä kopiota.
Matkapuhelin ja tietokone ovat edelleen yleisimmät laitteet, joihin musiikkia kopioidaan. Videomateriaalia kopioitaessa yleisin laite on digiboksi.
Digitaaliset sisältö- ja muut palvelut ovat vaikuttaneet kotona tapahtuvaan kopioimiseen ja tallentamiseen. Musiikin ja AV-sisällön suoratoistopalvelujen, musiikin ja videotiedostojen tallennuspalveluiden ja netti-TV:n käyttö on kasvanut erittäin selvästi viime vuosina.
Spotify tai vastaava musiikin suoratoistopalvelu on Suomessa käytössä jo yli 1,8 miljoonalla 15─79-vuotiaalla. Netflixin ja vastaavien VOD-streaming-palvelujen käyttäjiä on Suomessa yli 1,7 miljoonaa, ja IPTV-palveluita käyttää yli miljoona suomalaista. Netti-TV:stä TV-ohjelmia katsoi viime vuonna 66 % 15─79-vuotiaista, nyt vastaava osuus on 71 %. TV-ohjelmia Youtubesta katsoo viikoittain yli kymmenes kaikista 15─79-vuotiaista.
Radio on edelleen selvästi käytetyin musiikinkuuntelukanava; sitä kuuntelee viikoittain valtaosa suomalaisista. Vaikka digitaalisten palvelujen käyttö onkin lisääntynyt, myös fyysisiltä tallenteilta musiikkia kuuntelee viikoittain vieläkin yli viidennes kaikista 15─79-vuotiaista suomalaisista. Youtube on kuitenkin aktiivisempien musiikinkuuntelijoiden keskuudessa radion jälkeen selvästi käytetyin musiikin lähde.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että digitaalisten palvelujen käyttäjämäärät kasvavat edelleen voimakkaasti, mutta vielä ei ole kuitenkaan nähtävissä perinteisten musiikin ja videoiden kuuntelu- ja katselutapojen poistumista kokonaan käytöstä. Yksityisen kopioinnin määriin palvelut kuitenkin selvästi vaikuttavat.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kopioimismahdollisuuden ja aineiston ostamisen välistä yhteyttä. Musiikin kopioimisella näyttäisi olevan vaikutusta äänitemarkkinoihin; äänitteitä ostetaan vähemmän, jos niitä voidaan kopioida. Yli puolet hankkisi kopioimansa musiikin jotenkin muuten, jos mahdollisuutta kopioida ei olisi ollut. Maksullisesta lähteestä musiikin hankkisi alle puolet. Sen sijaan videotiedostoja kopioineista vain alle kolmannes hankkisi videoaineiston muulla tavalla, jos kopiointimahdollisuutta ei olisi ollut. Maksullisesta lähteestä videotiedostoja hankkisi alle viidennes.
Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, kuinka paljon haastateltava olisi valmis maksamaan musiikista tai av-aineistosta, jos yksityinen kopiointi ei olisi mahdollista. Kopioidusta musiikista oltaisiin valmiita maksamaan tallenteena keskimäärin 15 euroa/tallenne ja tiedostoina keskimäärin 17 euroa (tiedostot tai albumi, keskimäärin 19 musiikkikappaletta). Videoaineistosta oltaisiin valmiita maksamaan tallenteena keskimäärin 15 euroa/tallenne ja tiedostoina 5 euroa/tiedosto. Sekä musiikin että videoiden suoratoistopalvelusta oltaisiin valmiita maksamaan keskimäärin 8 euroa kuukaudessa.
Graafisen aineiston kopiointi
Vuoden 2017 tutkimuksessa selvitettiin myös graafisen aineiston yksityistä kopiointia. Puolet (49 %) 15─79-vuotiaista kopioi jotakin graafista aineistoa ainakin joskus vuoden aikana. Graafista aineistoa (kirja, lehtiartikkeli, kuva, nuotit tms.) ainakin joskus kopioineista 41 % tulosti, 24 % tallensi, 18 % valokopioi ja 14 % skannasi aineistoa viimeisellä kopiointikerralla.
Viimeksi valokopioitu tai skannattu aineisto on ollut useimmin lomake. Vajaa kymmenes (9 %) on valokopioinut tai skannannut viimeksi oppikirjoja/tietokirjoja. Viimeksi yksityiseen käyttöön tulostettu tai tallennettu graafinen aineisto on ollut useimmin valokuva (16 %) tai ruokaohje/resepti (15 %). Yksityiskäyttöön viimeksi tulostetun tai tallennetun graafisen aineiston julkaisija on ollut useimmin yksityinen henkilö (kotisivu tai blogi), yritys, kirja- tai lehtikustantamo tai jokin verkkoyhteisöpalvelu (esim. Wikipedia tai Facebook).
- - -
Tutkimuksen päätavoitteena oli edellisten vuosien tavoin selvittää musiikki- ja videoaineiston osalta yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa. Vastaavaa tietoa Taloustutkimus keräsi edellisen kerran 2016. Tutkimus tarjoaa yksityisen kopioinnin lisäksi myös laajan kuvan suomalaisten viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä sekä suomalaisten kulutuskäyttäytymisestä musiikin ja videomateriaalin
kulutuksen osalta.
Kyselytutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.
• Kotikopiointitutkimus 2017 päätulokset (PDF)
• Tutkimusraportti. Yksityinen kopiointi 2017 (PDF)