Vuodenvaihteen muutoksia opetusministeriön toimialalla
Käyttökustannuksiin myönnettävän lakisääteisen valtion rahoituksen perusteena käytettävät opetustoimen keskimääräiset yksikköhinnat ovat vuonna 2004 perusopetuksessa 4 863,43 euroa, lukioissa 4 288,10 euroa, ammatillisessa koulutuksessa 7 406,51 euroa ja ammattikorkeakoulussa 6 209,36 euroa. Taiteen perusopetuksessa opetustuntia kohti vahvistettu keskimääräinen yksikköhinta on 53,55 euroa ja kansalaisopistoissa 62,08 euroa. Kirjaston keskimääräinen yksikköhinta kunnan asukasta kohti on 43,11 euroa.
Opetus- ja kirjastotoimen yksikköhintoja korotetaan
Käyttökustannuksiin myönnettävän lakisääteisen valtion rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2004 on noin 3226 miljoonaa euroa.
Vanhojen opintolainojen korko laskee
Vanhojen, ennen vuotta 1994 myönnettyjen opintolainojen enimmäiskorko alenee 0,58 prosenttiyksiköllä 4,8 prosentista 4,22 prosenttiin. Valtion varoista maksettavan korkotuen määrä pysyy edelleen 1,8 prosentissa. Korkotuen piirissä olevista lainoista lainansaajalta perittävä korko voi olla enintään 2,42 prosenttia.
Vanhojen opintolainojen kanta on vuoden 2004 alussa noin 270 miljoonaa ja lopussa noin 240 miljoonaa euroa. Korkotuen piirissä on vuonna 2004 enää keskimäärin noin 15 miljoonan euronlainakanta.
Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä uudistuu
Uusi kielilainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2004. Samaan aikaan astuu voimaan asetus, jolla valtionhallinnossa toimivien suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamista varten luotu kielitutkintojärjestelmä uudistuu.
Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä muuttuu siten, että tutkinnoissa voidaan osoittaa erikseen suomen tai ruotsin kielen suullista, kirjallista ja ymmärtämisen taitoa. Hyväksytysti suoritetusta tutkinnosta annetaan arvosana erinomainen, hyvä tai tyydyttävä. Tutkinnot voidaan suorittaa joko yhdessä tai erikseen. Opetushallituksen rooli kielitutkintojen ylläpitämisessä, kehittämisessä ja toimeenpanon valvonnassa säilyy edelleen.
Yleisissä kielitutkinnoissa osoitettu suomen ja ruotsin kielen taito rinnastetaan neljän ylimmän taitotasoasteikon osalta suoraan valtionhallinnon kielitutkintoihin: erinomainen kielitaito edellyttää yleisen kielitutkinnon taitotasoa 6, hyvä kielitaito tasoa 4 tai 5 ja tyydyttävä kielitaito tasoa 3.
Koulusivistys sekä korkeakouluissa suoritettavat kielikokeet ja -opinnot säilyttävät keskeisen asemansa kielitaidon osoittamisen keinoina. Ylioppilastutkintoa kielitaidon osoittamiskeinona laajennetaan.
Suomenruotsalaisia kansankäräjiä koskeva lainsäädäntö muuttuu
Suomenruotsalaisten kansankäräjien (Svenska Finlands folkting) toimintaa ja valtionavustusta koskeva lainsäädäntö uudistuu. Järjestön valtionapusäännökset muuttuvat siten, että avustuksen määräytymisperusteista ja avustuksen käytöstä ei enää säädetä laissa, vaan valtion määrärahasta päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Uudistus ei aiheuta muutoksia valtionavustuksen nykyiseen määrään. Määrärahasta myönnettävään avustukseen sovelletaan valtionavustuslakia.
Svenska Finlands folkting on Suomen ruotsinkielistä väestöä edustava järjestö, jonka tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa.
Uusi Korkeakoulujen arviointineuvosto aloittaa nelivuotiskautensa
Uusi Korkeakoulujen arviointineuvosto aloittaa vuodenvaihteessa nelivuotiskautensa (1.1.2004 - 31.12.2007). Neuvoston puheenjohtajana toimii professori Ossi V. Lindqvist Kuopion yliopistosta ja varapuheenjohtajana rehtori Mauri Panhelainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Korkeakoulujen arviointineuvosto koostuu 12 asiantuntijasta, joista neljä henkilöä edustaa yliopistoja, neljä ammattikorkeakouluja, kaksi opiskelijoita ja kaksi työelämää (julkinen sektori ja yritykset). Korkeakoulujen arviointineuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetusministeriötä korkeakoulujen arvioinneissa
Museoille osoitetaan lisää valtionosuuksia
Opetusministeriö on vahvistanut museoiden valtionosuuden yksikköhinnan ja henkilötyövuosimäärät vuodelle 2004. Museoille osoitetaan henkilötyövuosia 44 enemmän kuin tänä vuonna. Museoiden valtionosuuksien kokonaissummaksi tulee noin 16,7 miljoonaa euroa, mikä on noin miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Päätös edellyttää, että eduskunta hyväksyy ensi vuoden talousarvioesityksen.
Valtionosuutta myönnetään yhteensä 132 museolle. Ensi vuonna valtionosuutta jaetaan museoille 1 072 henkilötyövuodesta. Henkilötyövuoden yksikköhinta on 35 174 euroa, missä on 622 euron indeksikorotus viime vuodesta. Valtionosuutena maksetaan 37 prosenttia yksikköhinnasta. Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden valtionosuus on 10 prosenttiyksikköä korkeampi alueellisten ja valtakunnallisten tehtävien vuoksi.
Uusi tanssiteatteri valtionosuuden piiriin
Opetusministeriö hyväksyi tanssiteatteri Tero Saarinen Companyn teatteri- ja orkesterilain mukaisen valtionosuuden piiriin. Siten lain piirissä on ensi vuoden alusta lähtien 58 teatteria, joista 11 on tanssiteattereita. Opetusministeriö jakaa teatterien valtionosuutta sekä harkinnanvaraista avustusta ensi vuodelle yhteensä 30 917 829 euroa, edellyttäen että eduskunta hyväksyy valtion talousarvioesityksen. Teatterille osoitettuja henkilötyövuosia on esityksessä 2 413. Henkilötyövuoden yksikköhinta pysyy tämän vuoden tasolla, eli 30 223 eurossa. Valtionosuus on 37 prosenttia henkilötyövuodesta, paitsi Tampereen Työväen Teatterilla ja Helsingin Svenska Teaternilla 60 prosenttia.
Ministeriö myönsi 2 141 000 euroa harkinnanvaraista avustusta alue-, lasten-, tanssi- ja ruotsinkieliseen teatteriin sekä kiertuetoimintaan. Lastenteatteritoimintaan osoitettu harkinnanvarainen määräraha kasvoi tästä vuodesta 124 000 euroa, 707 000 euroon. Orkestereille osoitettujen henkilötyövuosien määrä kasvoi neljällä tästä vuodesta, 1 011 henkilötyövuoteen. Valtionosuuden piiriin ei otettu uusia orkestereita. Budjettiesityksen mukaan opetusministeriö jakaa orkestereille valtionavustusta ja harkinnanvaraista avustusta yhteensä 11 544 779 euroa, mikä on 202 372 euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Valtion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimikunta aloittavat uudessa kokoonpanossa
Valtion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimikunta aloittavat vuodenvaihteessa kolmivuotiskautensa (1.1.2004 - 31.12.2006). Uusien valtion taidetoimikuntien puheenjohtajina toimivat elokuvataidetoimikunnassa festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso, kirjallisuustoimikunnassa kirjailija Jukka Parkkinen, kuvataidetoimikunnassa kuvataiteilija Ilkka-Juhani Takalo-Eskola, muotoilutoimikunnassa koulutuskeskuksen johtaja Pekka Saarela, näyttämötaidetoimikunnassa johtaja Riitta Seppälä, rakennustaidetoimikunnassa arkkitehti Anna Brunow, säveltaidetoimikunnassa muusikko Pekka Nissilä, tanssitaidetoimikunnassa tuottaja Sanna Pohjonen ja valokuvataide-toimikunnassa museojohtaja Asko Mäkelä. Ensi vuoden alusta taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja toimii taiteellinen johtaja Hannu Saha ja varapuheenjohtajana johtaja Riitta Seppälä.
"Iloa liikkeellä" - EU viettää liikuntakasvatuksen teemavuotta
Vuosi 2004 on eurooppalaisen liikuntakasvatuksen teemavuosi. Teemavuoden tavoitteena on tuoda esille liikunnan myönteisiä kasvatuksellisia arvoja, tiivistää koulutuslaitosten ja liikunta-alan järjestöjen välistä yhteistyötä, edistää liikunnan kautta koulutus- ja nuorisopolitiikkaa, edistää eurooppalaista ulottuvuutta liikunnassa sekä estää syrjäytymistä. Lisää tietoa Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuodesta löytyy Internet-osoitteesta www.eyes-2004.info tai http://www.oph.fi/info/liikuntakasvatus2004.
Kirkkolakiin muutoksia
Kirkkolaki muuttuu 1.1.2004 siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta toimia neuvoston kokouksen puheenjohtajana voidaan säätää kirkkojärjestyksessä.
Kirkkolakia muutetaan hiippakuntahallinnon kehittämiseksi. Lisäksi uudistetaan muutoksenhakumenettelyä kirkollishallinnossa. Hiippakunnan toimintaa ja taloutta johtamaan perustetaan hiippakuntavaltuusto. Valtuusto valitaan neljän vuoden toimikaudeksi, ja sen jäseninä on 14 maallikkoa ja seitsemän pappia. Hiippakuntavaltuusto voi tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Hiippakuntakokous ja rovastikokous lakkautetaan.
Hiippakunnan tuomiokapitulissa käsitellyt valitukset ja hallintoriita-asiat siirtyvät hallinto-oikeuteen. Valitukset tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätöksistä tehdään myös hallinto-oikeuteen, ei suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuten nykykäytännössä. Kirkollishallinnon valituskieltoja vähennetään ja oikaisumenettelyä laajennetaan samantapaiseksi kuin kunnallishallinnossa. Kirkollisiin toimielimiin asetetaan naisten ja miesten kiintiöt tasa-arvolain periaatteiden mukaisesti, eli kummankin sukupuolen osuus toimielimissä on oltava vähintään 40 prosenttia. Lisäksi kirkkolakiin tehdään uuden hautaustoimilain aiheuttamat muutokset. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2004 alussa.
Kirkkolakia täydennetään myös siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen säädetään kirkkolaissa. Kastetun ja kirkon jäseneksi jo liitetyn lapsen kirkkoon kuuluminen ei edellytä vanhemman tai huoltajan jäsenyyttä. Alle 12-vuotiaan lapsen kirkkoon liittämisen edellytyksenä on, että vanhempi tai huoltaja on kirkon jäsen. Tällöin riittää, että toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon.
Lapsen uskonnollinen asema ei enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen uskonnonvapauslain nojalla ole sidottu vanhempien tai huoltajien uskonnollisen asemaan. Lapsen liittyminen uskonnolliseen yhdyskuntaan tai siitä eroaminen perustuu aina erilliseen huoltajien tahdonilmaisuun. Kirkko voi lainsäädännössään määritellä jäsenyyden edellytykset.
Lisäksi uusi Espoon hiippakunta aloittaa toimintansa vuoden 2004 alusta.
Uusi hautaustoimilaki korvaa uskonnonvapauslain hautaustointa koskevat säädökset
Uuden hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumaton vainaja on oikeutettu saamaan hautasijan. Pyydettäessä hautasijan voi saada erityiseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Hautaustoimessa perittävien maksujen perusteiden tulee yleisellä hautausmaalla olla kaikille samat.
Seurakunta tai seurakuntayhtymä voivat myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen hautaustoimen maksuista, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettavasta syystä. Maksuvapautus voi koskea myös edellä tarkoitetun henkilön puolisoa. Tämä mahdollistaa monien seurakuntien nykyisin noudattaman käytännön jatkamisen. Päätösvalta maksuvapautusten myöntämisestä on nykyisen käytännön mukaan seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä.
Yksityisten yhteisöjen ja säätiöiden hautausmaiden sekä yksityisen haudan perustamiseen tarvitaan lääninhallituksen lupa. Hautausmaan lakkauttaminen ja alueen käyttö muihin tarkoituksiin on pääsääntöisesti mahdollista aikaisintaan sadan vuoden kuluttua viimeisestä hautaamisesta. Krematorion voi perustaa lääninhallituksen luvalla.
Vainajan tuhkan sijoittamisessa lähtökohtana on, että sijoitustavan tulee olla pysyvä, ja tuhkan sijoittamiseen on oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Krematorion ylläpitäjälle tulee ilmoittaa kirjallisesti, minne tuhka tullaan sijoittamaan. Haudatun ruumiin tai tuhkan siirto lääninhallituksen luvalla on mahdollista vain erityisen painavista syistä. Laki tulee voimaan vuoden 2004 alusta.