Finlandsprisen 2004

Undervisningsministeriet beviljar årligen Finlandspris åt en konstnär eller konstnärsgrupp som erkänsla för en betydande konstnärlig karriär, en anmärkningsvärd konstnärlig prestation eller ett lovande genombrott. Finlandsprisen har utdelats sedan 1993.

Prismotiveringarna är, utom i fallet Bruun, endast på finska.

Grafikern Erik Bruun

Erik Bruun är utan tvivel en av de absolut främsta mästarna inom den finska grafiken och affischkonsten. Tack vare hans insikt och konstnärliga syn har hans konst nått ut och tilltalat en mycket bred publik. Kvalitet, ansvar och en positiv livssyn har varit viktiga ledtrådar i hans arbete och satsningar.

Bruun hade redan i ett tidigt skede en klar uppfattning om vad han vill göra och uppnå i livet. Han slutförde sina studier som grafiker år 1950 vid dåvarande konstindustriella centralskolan. Efter det gjorde han en enastående stor insats i den konst som vi alla har mött i vardagen. Många av dessa verk har också uppmärksammats, prisbelönats och blivit tecken och symboler för sin tid; bilder som vi anknyter minnen och stämningar till.

Bruun har haft utställningar både i Finland och utomlands och blev år 2001 promoverad till hedersdoktor vid Konstindustriella högskolan. Han har också beskrivits som den grafiska konstens lyriker, vilket jag tycker är en vacker beskrivning.

Kirjailija Pirjo Hassinen

Pirjo Hassisen kahdeksan romaania käsittävä kaunokirjallinen tuotanto on harvinainen osoitus taiteellisesta kunnianhimosta. Hän on teos teokselta kertonut itsensä suomalaisen nykyproosan kirkkaimpaan kaanoniin.

Pirjo Hassisen romaanitaiteen embleemi on tarinaan vangittu moderni ihmissielu. Kirjailija upottaa yhä uudelleen aikalaiskuvauksensa myyttisiin kertomuksiin ja huuhtoo niistä esiin läsnä olevan kulttuurin alkuasetukset. Hän jättää toistuvasti nurjan puolen ulospäin, ja tässä ristiriitoja kaihtamattomassa näkemyksessä on hänen viisaan ja kriittisen katseensa kirkkaus.

Tyylillisesti Pirjo Hassinen on kehittänyt myöhäismodernia proosaa lajityyppien risteytyksenä. Lopputulos on romaanikirjallisuuden urkumusiikkia: yhä uudet samanaikaiset äänikerrat kutsuvat esiin toisiaan ja lukija syventyy ihmisen asiaan hartaudella.

Näyttelijä-ohjaaja Kristiina Hurmerinta

KristiinaHurmerinta on tehnyt teatteria ja ollut taidekasvattajana monipuolisesti eri puolilla Suomea. Hänen perustamansa nukketeatteri Peukalopotti oli ainutlaatuinen yhden naisen teatteri, joka edisti nukketeatteria Suomessa 1976-96. Opit tähän työhön oli ammennettu Puolasta.

Kansainvälinen yhteistyö jatkui myös opintoaikojen jälkeen. Toimiessaan Vaasa festivaalin johtajana Hurmerinta rikastutti suomalaista teatterikenttää myös tuomalla useita kansainvälisesti tunnettuja nukketeatteriryhmiä tänne esiintymään.

Yhteisöteatterista tuli Kristiina Hurmerinnalle käänteentekevä elämys kolmivuotisen Tunne itsesi Pohjanmaa -projektin aikana viime vuosikymmenen alussa. Seitsemän kunnan ja kymmenien tuhansien erimaalaisten ihmisten kanssa toteutettu projekti herätti tekijän taiteen yhteisvastuullisuuteen.

Nykyinen työ Hämeenlinna Hippaloiden - entisen lastenteatterifestivaalin - innovatiivisena johtajana on aiemman luonnollista jatkumoa. Hurmerinnan johdolla festivaali on ottanut oman tilansa lastenkulttuuritapahtumien kärjessä.

Hurmerinnan vahvuuksia ovat aito läsnäolo, yllättävät ja kekseliäät ratkaisut, ympäristö- ja yhteisötaiteen yhtyeensulattaminen teatterin tekemiseen.

Muusikko Mauno Järvelä

Mauno Järvelä on monipuolinen musiikkialan ammattilainen, musiikkipedagogi ja muusikko.

Hänen merkityksensä suomalaisen pelimanniviulismin lähettiläänä ja kehittäjänä on omaa luokkaansa. Järvelä on ollut mukana useissa suomalaisen kansanmusiikin kansainvälistä mainetta niittäneissä tärkeissä yhtyeissä kuten Kankaan pelimannit, Järvelän pelimannit ja erityisesti JPP.

Koulutukseltaan ja ammattitaustaltaan hän on myös taidemusiikin arvostettu taitaja, jonka on rikastuttanut Suomen Kansallisoopperan orkesteria, Radion Sinfoniaorkesteria ja  Kokkolan orkesteria. Taustansa yhdistäen Järvelä on luonut ehkä kauaskantoisimman elämäntehtävänsä: suomalaiseen kansanmusiikkiin perustuvan pedagogiikan, joka on kasvattanut Suomeen satoja lahjakkaita muusikoita, joista monet ovat edenneet jo musiikkielämämme huipulle.  Järvelän johtamat lapsiryhmät ovat tehneet useita äänitteitä ja ulkomaan kiertueita.

Kaustisilla on hyvä pohja vaalia ja uudistaa tunnetun musiikkisuvun tekemää työtä. Myös Mauno Järvelän omat lapset - Anni, Siiri, Alina Esko ja Aili - ovat osaltaan viemässä musiikkia eteenpäin - rakkaudesta musiikkiin.

Muusikko Jukka "J" Karjalainen

J. Karjalainen on runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan ollut suomalaisen rockin omaleimaisimpia ja suosituimpia tulkkeja ja populaarikulttuurin kerrostumien ammentaja.

Karjalaisen ilmaisussa yhtyvät pop- ja rockmusiikin, bluesin, bluegrassin, folkin ja kantrin vaikutteet. Lopputulos kuulostaa silti hyvin kotoperäiseltä ja suomalaiselta.

Runoilijana Karjalainen leikittelee suomen kielen sanoilla ja kertaa näennäisen yksinkertaisia mielienpainuvia hokemia. Balladien tarinat ja kertomusten käänteet ovat samalla syvästi inhimillisiä ja usein myös riipaisevan koskettavia.

Taiteilijana, säveltäjänä ja sanoittajana, J. Karjalainen on pohjimmiltaan mies ja kitara -tyyppinen trubaduuri, joka Mustat lasit ja Electric Sauna -yhtyeiden erinomaisten muusikoiden kanssa on luonut tyylipastisseista tavaramerkkinsä. Musiikillisesti Karjalainen kykenee luomaan joskus hyvinkin niukkaan sointupohjaan rikkaita ja omalakisia melodioita. Rakastettavia sävelmiä, jotka ovat kuin luotuja edelleen laulettaviksi.

J. Karjalaisen kahdenkymmenen pitkäsoittolevyn sarja on jo tähän asti tuottanut moninkertaisen määrän hittejä, jotka ovat ajattomia ja samalla suomalaisen populaarimusiikin historiaa.

Taiteilija Kuutti Lavonen

Kuutti Lavonen on lahjakas ja äärimmäisen monipuolinen taiteilija, jonka panos ja osaaminen näkyvät niin taidegrafiikan, maalaustaiteen kuin valokuvataiteen kentässä.

Vuosien saatossa Lavosen taiteellinen näkemys on syventynyt. Hänen teoksissa välittyy usein rinnakkain keskieurooppalainen renessanssitaiteen aikakauden ja kulttuurin henki samalla kun hänen henkilöhahmojensa kautta tuntuu avautuvan jotakin salattua tai hiljaisen surumielistä. Nämä taideteokset puhuttelevat ja niissä yhtä aikaa tallennettuna katoava hetki ja ikuisuuden aavistus.

Lavosen taiteessa spontaanin ja vapaan tunnelman välittävällä viivalla on vahva merkitys. Kynä pysyy hyvin hänen kädessään myös taiteen tarkkana kriitikkona ja kirjallisena havaintojen tekijänä. Monipuolisesta asenteesta hyvänä osoituksena on myös viime vuonna julkaistu Eino Leinon Helkavirsien iki-klassikon kuvitustyö.

Lavosen työt ovat koskettavia ja ne puhuttelevat omalla henkilökohtaisella herkällääänellään.

Koreografi-tanssija Susanna Leinonen

Susanna Leinonen on kyennyt teoksissaan luomaan persoonallisen ja vahvan oman ilmaisun liikekielensä avulla.

Tiukkaan pakattu, aistillinen ja fyysinen liikekieli vaatii myös hänen tanssijoiltaan paljon. Teosten visuaalinen maailma on viimeistelty pukujen ja valosuunnittelun huolitelluilla ratkaisuilla omintakeisten musiikkivalintojen täydentäessä kokonaisvaltaista esteettistä elämystä.

Susanna Leinosen esikoiskoreografia Ei kukaan, vain ystäväsi herätti myös kansainvälistä huomiota vuonna 2000. Indigo ja Suo tihkua vihreä tammi  ja Häiritty hiljaisuus ovat jatkaneet lahjakkaan nuoren tanssijan tietä koreografiemme kärkijoukkoon. Teosten myötä työtilaisuudet ovat lisääntyneet myös kansainvälisillä estradeilla tehden tunnetuksi suomalaisen tanssitaiteen korkeaa tasoa.

Vapaan tanssikentän parista nousevan freelance-tanssijan työskentelyolosuhteet voivat olla hyvin haastavat. Silti Leinosen tavaramerkkinä on ollut tinkimättömyys taiteellisesta näkemyksestä ja laadusta.

Elokuvaohjaaja Kristiina (Tikke) Tuura

Kristiina Tuura on todellinen elokuva-alan moniosaaja, jolla on monta roolia: hän on  dokumenttiohjaaja tuottaja, lavastaja, opettaja ja toimittaja.

Jo silloin, kun meillä ei vielä puhuttu niin paljon kuin tänä päivänä innovatiivisuudesta, luovuudesta ja globalisaation haasteista Kristiina Tuura teki käytännön työtä kentällä. Hän oli hankkinut kamerat ja välineet ja havainnoitsi ja tallensi ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä eri puolilla maailmaa. Kuvausmatkat veivät hänet  Saharan dyyneille, Namibiaan, Senegaliin, Nigeriaan, Zimbabween, Sambiaan ja Afganistaniin. Näiden töiden lomassa hän ehti lavastaa tusinan verran suomalaisia elokuvia sekä opettaa televisiotyön saloja myös pakolaisille.

Tuura on osoittanut välittömällä, uteliaalla ja avoimella lähestymistavallaan, että kulttuurien ei tarvitse törmätä, vaan kohdata. Myös aivan arkipäivän teoissa ja taiteen tekemisessä.

Tuura löytää kulttuurin, taiteen ja ilon sellaisistakin paikoista, joissa joku muu saattaisi nähdä vain kärsimystä ja kurjuutta. Tuura on uraa uurtava monitaitaja, jolle kulttuuri ja elämänilo kulkevat käsi kädessä.

Oopperalaulajatar Anita Välkki

Anita Välkin taiteilijaura on sekä Suomessa että ulkomailla laajasti tunnettu ja tunnustettu.

Puoli vuosisataa sitten alkanut, ja nopeasti kansainväliset estradit löytänyt poikkeuksellisen upea ääni vei hänen tiensä esiintymään maailman kaikille kansainvälisille suurille näyttämöille, kuten Wien, Lontoo, Pariisi, New York ja Los Angeles.

Erikoisuutena voi mainita, että Anita Välkki on suomalaisista oopperalaulajista ainoa, joka on laulanut New Yorkissa sekä vanhassa että uudessa Metropolitanissa. Samoin merkittävä, syvä ja pitkäjänteinen 1980-luvulta alkanut taiteilijan omistautuminen opetustyöhön Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtorina on kantanut vuosien varrella hyvää hedelmää. Tämän merkittävän työn kautta Kansallisoopperan solistikunta on monta näkyvää ja osaavaa nuorta solistia rikkaampi.

Oman julkisen esiintymisensä taiteilija Välkki lopetti näyttävästi, kuten odottaa sopikin, vuonna 1986 Savonlinnan oopperajuhlilla.

Alan tulevaisuuden puolesta tehtävä opetus- ja kasvatustyö on tämän jälkeenkin säilynyt hänelle sydämen asiana.

Ytterligare information: konsultativ tjänsteman Risto Ruohonen, undervisningsministeriet, tfn (09) 1607 7207