Fyra tilldelades statens journalistpris och tio fick journalistpension
undervisnings- och kulturministeriet
Utgivningsdatum
22.6.2011
7.30
Typ:Pressmeddelande
-
Statens journalistpris har tilldelats fyra journalister. Prisen gick till Arvo Ahlroos, Helena Itkonen, Lauri Karppinen och Ilkka Seppä. Priset på 8 500 euro beviljas för en lång och betydande journalistkarriär. Kulturminister Stefan Wallin delade ut prisen på onsdagen i Helsingfors. Journalistpriset delades i år ut för 19:e gången.
Dessutom beviljades
Risto Astikainen (Tammerfors),
Tuula Heinilä-Kivekäs (Åbo),
Tapani Karhu (Helsingfors),
Antti Kuusisto (Ikalis),
Pekka Lehtonen (Tammerfors),
Tuula (Tuija) Lindqvist (Helsingfors) och
Merja Niinistö (Kotka). På grund av personuppgiftslagen publiceras inte namnen på personer som fått extra journalistpension på Internet utan särskilt tillstånd. Av de personer som beviljats pension ville tre personer inte att deras namn publiceras på Internet.
Den extra journalistpensionen beviljas på ansökan. Priserna och pensionerna beviljas av undervisnings- och kulturministeriet på framställning av journalistnämnden. Journalistnämnden består av representanter för journalistorganisationerna och undervisnings- och kulturministeriet.
Prismotiveringar (på finska)
Arvo Ahlroos
Toimittaja Arvo Ahlroos on huomattava uranuurtaja televisiodokumenttien luomisessa Suomessa. Televisiodokumentin perusta rakennettiin Tampereella TV2:ssa 1960-luvun puolivälissä.
Arvo Ahlroos, tamperelaisen dokumentaristien koulukunnan priimus motor, loi aivan uudenlaisen tv-dokumentin perinteen. Siinä elokuvallinen muoto yhdistyi journalistiseen sisältöön ja yhteiskunnallinen tarkastelu löysi tiensä tv-dokumenttiin.
Ahlroosin tuotantoon ovat kuuluneet haasteelliset yhteiskunnalliset ja kansalliset aiheet höystettynä draaman rakenteella ja taiteellisella muodolla. Kulttuuripersoonana Ahlroos on kirjallisuuden, erityisesti suomalaisen runouden kautta luonut ohjelmiinsa syvyyttä ja koskettavuutta. Kansallisesti tärkeisiin suurdokumentteihin kuuluvat kolmiosainen Muutoksen vuosikymmenet ja kahdeksanosainen kansakunnan ja Urho Kekkosen vaiheita rinnastava sarja Kansalaiset.
Neuvostoliiton hajottua ja rajojen avauduttua Ahlroos oli maamme dokumentaristeista ensimmäinen, joka teki merkittävät portinavaukset unohdettuun Karjalaan.
Ahkerana ja aikaansaavana sekä intohimoisena työihmisenä Ahlroos on uransa aikana tehnyt pitkälti toistasataa tv-dokumenttia. Vuosikymmenien aikana hän on myös uupumatta jaksanut toimia dokumenttielokuvan olemassaolon ja sen tekemisen mahdollisuuksien puolesta.
Helena Itkonen
Toimittaja Helena Itkonen on varmasti tuttu kasvo kaikille television katsojille 1980-luvulta lähtien. Hän on tehnyt ansiokkaan 35 vuoden journalistisen uran toimittajana, toimitussihteerinä ja tuottajana YLE TV2:n eri ohjelmissa.
Hän oli tienraivaaja ja ensimmäinen nainen Ajankohtaisen kakkosen uuden sukupolven toimitussihteerinä. Valtio myönsi tiedonjulkistamispalkinnon työryhmälle vuonna 1989. Ajankohtaisen kakkosen Teema-illoista Itkonen kehitti tuottajana vastakohtaisuuksiin perustuvan suuren ja yhteiskunnallisesti merkittävän keskusteluohjelman. Ohjelma on herättänyt kipakkaakin keskustelua ajankohtaisista asioista. Jotkut aiheet ovat yltäneet laajaan valtakunnalliseen mediakeskusteluun. Tämäkin ohjelma on saanut lukuisia kriitikkoraadin Telvis-palkintoja.
Yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten teemojen lisäksi Itkonen on urallaan avannut tien myös tunteiden ja ihmisille usein vaikeiden yksityisten asioiden käsittelyyn YLE TV2:n Inhimillisessä tekijässä. Ohjelma loi Suomessa väylää uudenlaisille keskusteluohjelmille, joissa journalismi voi koskettaa ihmisen syvimpiä ja arimpia kohtia. Kirkko palkitsi puolestaan tämän ohjelman työryhmän kunnioittavasta journalismista.
Itkosen työuraan on kuulunut myös aktiivinen kansainvälinen toiminta, kuten Monte Carlon tv-festivaalin ajankohtaisohjelmien tuomariston jäsenyyksiä. Aktiivisena ihmisenä Itkosen innostus ja uteliaisuus vievät häntä eteenpäin eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.
Lauri Karppinen
Toimituspäällikkö Lauri Karppisen urassa piirtyy tarina uskollisuudesta ja periksi antamattomuudesta, uhrautuvuudesta ja pyyteettömyydestä. Karppinen tuli toimittajaksi Suomen Urheilulehteen heinäkuussa 1975 ja näki Urheilulehden nousun kahden toimittajan lehdestä Suomen johtavaksi urheilun viikkolehdeksi. Urheilulehdellä oli takanaan pitkä ja kunniakas historia, joka ulottuu yli 110 vuoden taakse.
Karppinen joutui näkemään myös lehden romahduksen, kun lehteä kustantanut SVUL ajautui 90-luvun alussa konkurssiin. Kustantajat vaihtuivat. Lehteä heiteltiin pienkustantajalta toiselle. Lopulta omistavilla yhtiöllä oli vaikeuksia pitää edes toimituksen puhelinliittymiä auki.
Karppisen monipuolisuus ja pitkä kokemus toimittajana oli Urheilulehden vaaran vuosina korvaamatonta. Karppinen ei ollut vain päätoimittaja ja kirjoittava toimittaja. Hän myös opetteli sähköisen taittamisen ja siirsi Urheilulehden taiton ja sivunvalmistuksen Suomessa ensimmäisten lehtien joukossa digitaaliseksi.
Urheilulehden ja siihen liittyvän pitkän kulttuuriperinnön pelastaminen on vain osa Karppisen pitkää ja rikasta työuraa. Vaikka hän onkin työskennellyt lähes koko 36 vuotta kestäneen Urheilulehti-uransa ajan erilaisissa toimituksellisissa johtotehtävissä, hän on tehnyt myös pitkän ja merkittävän uran urheilutoimittajana, kirjoittajana.
Karppinen edustaa toimittajana klassista toimittajasukupolvea. Hän on kyselijä ja kuuntelija, keskustelija, pohtija ja mietiskelijä, jonka sivistynyt ja laaja-alainen ymmärrys elämästä on auttanut häntä asettamaan urheilun oikeisiin mittasuhteisiin. Kaikesta tästä osoituksena on myös urheilijoiden keskuudessa saavutettu äärimmäinen arvostus ja luottamus.
llkka Seppä
Ilkka Seppä on poikkeuksellinen päätoimittaja, sillä hänellä on ollut vahva vaikutus sekä paikallislehdistössä että laajemminkin sanomalehdistössä. Koko työikänsä hän on toiminut Pieksämäen ja Etelä-Savon maakunnan puolestapuhujana ja kulttuurivaikuttajana.
Nuorempana Seppä vaikutti paikallislehtien päätoimittajayhdistyksessä. Sanomalehtien päätoimittajia edustavan Päätoimittajien yhdistyksen pääsihteerinä hän toimi peräti 19 vuotta. Tässä tehtävässä Sepän rooli päätoimittajakunnan edusmiehenä on ollut poikkeuksellisen mittava.
Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Seppä on ollut aktiivinen kolumnisti, ja sen lisäksi hän on kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä pitkälti vastannut ja ylläpitänyt kulttuurielämää. Merkittävin Ilkka Sepän aikaansaannos on Sylvi Kekkonen -symposium, poikkikulttuurinen tapahtuma, joka ulottuu valtakunnallisiin mittoihin.
Ytterligare information:
-överinspektör Leena Laaksonen (UKM), tfn 09 160 77044
Den extra journalistpensionen beviljas på ansökan. Priserna och pensionerna beviljas av undervisnings- och kulturministeriet på framställning av journalistnämnden. Journalistnämnden består av representanter för journalistorganisationerna och undervisnings- och kulturministeriet.
Prismotiveringar (på finska)
Arvo Ahlroos
Toimittaja Arvo Ahlroos on huomattava uranuurtaja televisiodokumenttien luomisessa Suomessa. Televisiodokumentin perusta rakennettiin Tampereella TV2:ssa 1960-luvun puolivälissä.
Arvo Ahlroos, tamperelaisen dokumentaristien koulukunnan priimus motor, loi aivan uudenlaisen tv-dokumentin perinteen. Siinä elokuvallinen muoto yhdistyi journalistiseen sisältöön ja yhteiskunnallinen tarkastelu löysi tiensä tv-dokumenttiin.
Ahlroosin tuotantoon ovat kuuluneet haasteelliset yhteiskunnalliset ja kansalliset aiheet höystettynä draaman rakenteella ja taiteellisella muodolla. Kulttuuripersoonana Ahlroos on kirjallisuuden, erityisesti suomalaisen runouden kautta luonut ohjelmiinsa syvyyttä ja koskettavuutta. Kansallisesti tärkeisiin suurdokumentteihin kuuluvat kolmiosainen Muutoksen vuosikymmenet ja kahdeksanosainen kansakunnan ja Urho Kekkosen vaiheita rinnastava sarja Kansalaiset.
Neuvostoliiton hajottua ja rajojen avauduttua Ahlroos oli maamme dokumentaristeista ensimmäinen, joka teki merkittävät portinavaukset unohdettuun Karjalaan.
Ahkerana ja aikaansaavana sekä intohimoisena työihmisenä Ahlroos on uransa aikana tehnyt pitkälti toistasataa tv-dokumenttia. Vuosikymmenien aikana hän on myös uupumatta jaksanut toimia dokumenttielokuvan olemassaolon ja sen tekemisen mahdollisuuksien puolesta.
Helena Itkonen
Toimittaja Helena Itkonen on varmasti tuttu kasvo kaikille television katsojille 1980-luvulta lähtien. Hän on tehnyt ansiokkaan 35 vuoden journalistisen uran toimittajana, toimitussihteerinä ja tuottajana YLE TV2:n eri ohjelmissa.
Hän oli tienraivaaja ja ensimmäinen nainen Ajankohtaisen kakkosen uuden sukupolven toimitussihteerinä. Valtio myönsi tiedonjulkistamispalkinnon työryhmälle vuonna 1989. Ajankohtaisen kakkosen Teema-illoista Itkonen kehitti tuottajana vastakohtaisuuksiin perustuvan suuren ja yhteiskunnallisesti merkittävän keskusteluohjelman. Ohjelma on herättänyt kipakkaakin keskustelua ajankohtaisista asioista. Jotkut aiheet ovat yltäneet laajaan valtakunnalliseen mediakeskusteluun. Tämäkin ohjelma on saanut lukuisia kriitikkoraadin Telvis-palkintoja.
Yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten teemojen lisäksi Itkonen on urallaan avannut tien myös tunteiden ja ihmisille usein vaikeiden yksityisten asioiden käsittelyyn YLE TV2:n Inhimillisessä tekijässä. Ohjelma loi Suomessa väylää uudenlaisille keskusteluohjelmille, joissa journalismi voi koskettaa ihmisen syvimpiä ja arimpia kohtia. Kirkko palkitsi puolestaan tämän ohjelman työryhmän kunnioittavasta journalismista.
Itkosen työuraan on kuulunut myös aktiivinen kansainvälinen toiminta, kuten Monte Carlon tv-festivaalin ajankohtaisohjelmien tuomariston jäsenyyksiä. Aktiivisena ihmisenä Itkosen innostus ja uteliaisuus vievät häntä eteenpäin eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.
Lauri Karppinen
Toimituspäällikkö Lauri Karppisen urassa piirtyy tarina uskollisuudesta ja periksi antamattomuudesta, uhrautuvuudesta ja pyyteettömyydestä. Karppinen tuli toimittajaksi Suomen Urheilulehteen heinäkuussa 1975 ja näki Urheilulehden nousun kahden toimittajan lehdestä Suomen johtavaksi urheilun viikkolehdeksi. Urheilulehdellä oli takanaan pitkä ja kunniakas historia, joka ulottuu yli 110 vuoden taakse.
Karppinen joutui näkemään myös lehden romahduksen, kun lehteä kustantanut SVUL ajautui 90-luvun alussa konkurssiin. Kustantajat vaihtuivat. Lehteä heiteltiin pienkustantajalta toiselle. Lopulta omistavilla yhtiöllä oli vaikeuksia pitää edes toimituksen puhelinliittymiä auki.
Karppisen monipuolisuus ja pitkä kokemus toimittajana oli Urheilulehden vaaran vuosina korvaamatonta. Karppinen ei ollut vain päätoimittaja ja kirjoittava toimittaja. Hän myös opetteli sähköisen taittamisen ja siirsi Urheilulehden taiton ja sivunvalmistuksen Suomessa ensimmäisten lehtien joukossa digitaaliseksi.
Urheilulehden ja siihen liittyvän pitkän kulttuuriperinnön pelastaminen on vain osa Karppisen pitkää ja rikasta työuraa. Vaikka hän onkin työskennellyt lähes koko 36 vuotta kestäneen Urheilulehti-uransa ajan erilaisissa toimituksellisissa johtotehtävissä, hän on tehnyt myös pitkän ja merkittävän uran urheilutoimittajana, kirjoittajana.
Karppinen edustaa toimittajana klassista toimittajasukupolvea. Hän on kyselijä ja kuuntelija, keskustelija, pohtija ja mietiskelijä, jonka sivistynyt ja laaja-alainen ymmärrys elämästä on auttanut häntä asettamaan urheilun oikeisiin mittasuhteisiin. Kaikesta tästä osoituksena on myös urheilijoiden keskuudessa saavutettu äärimmäinen arvostus ja luottamus.
llkka Seppä
Ilkka Seppä on poikkeuksellinen päätoimittaja, sillä hänellä on ollut vahva vaikutus sekä paikallislehdistössä että laajemminkin sanomalehdistössä. Koko työikänsä hän on toiminut Pieksämäen ja Etelä-Savon maakunnan puolestapuhujana ja kulttuurivaikuttajana.
Nuorempana Seppä vaikutti paikallislehtien päätoimittajayhdistyksessä. Sanomalehtien päätoimittajia edustavan Päätoimittajien yhdistyksen pääsihteerinä hän toimi peräti 19 vuotta. Tässä tehtävässä Sepän rooli päätoimittajakunnan edusmiehenä on ollut poikkeuksellisen mittava.
Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Seppä on ollut aktiivinen kolumnisti, ja sen lisäksi hän on kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä pitkälti vastannut ja ylläpitänyt kulttuurielämää. Merkittävin Ilkka Sepän aikaansaannos on Sylvi Kekkonen -symposium, poikkikulttuurinen tapahtuma, joka ulottuu valtakunnallisiin mittoihin.
Ytterligare information:
-överinspektör Leena Laaksonen (UKM), tfn 09 160 77044