1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset palveluntuottajat hakemukseensa. Valtion erityisavustus myönnetään varhaiskasvatuksen järjestäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella, käytettäväksi vuosina 2022-2023.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää seuraaviin toimiin:
1) Varhaiskasvatushenkilöstön palkkaaminen
Tarkoituksena on pääsääntöisesti ja erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkaaminen lapsiryhmiin ja/tai varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin tuen ja erityisopetuksen vahvistamiseksi (nk. resurssiopettajat/resurssierityisopettajat).
Varhaiskasvatuksen opettajia / erityisopettajia voidaan palkata myös
- lapsiryhmien pienentämiseen ja/tai lasten tuen tarpeisiin vastaavien ryhmärakenteiden perustamiseen, mukaan lukien integroidut ryhmät, pienryhmät ja erityisryhmät
- alueellisiin tuen tehtäviin (nk. kiertävät / konsultoivat opettajat ja/tai erityisopettajat)
- varhaiskasvatuksen kunnan / alueen erityisopetuksen koordinointi- ja kehittämistehtäviin (esimerkiksi tuen ja inkluusion toimintakulttuurin kehittäminen, kunnallisten/yksityisten toimijoiden tuen toteuttamisen ja arvioinnin linjausten/periaatteiden valmistelu, tukeen liittyvä mentorointi/tutorointi, monialaisen/moniammatillisen yhteistyön kehittäminen)
Myös avustajia, lastenhoitajia ja sosionomeja voi palkata tuen toteuttamisen lisäresurssiksi lapsiryhmiin. Tällöin tärkeää on, että lisähenkilöstön työ suunnataan selkeästi tukeen liittyviin tehtäviin.
2) Varhaiskasvatuksen tuen teemaan liittyvän koulutuksen järjestäminen varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmille
Koulutus voi olla suunnattu eri ammattiryhmille (avustajat, lastenhoitajat, sosionomit, opettajat, erityisopettajat, johtajat) erillisenä ja/tai yhteisenä. Koulutus tulee olla tutkimusperustaista, riittävän laajaa ja pitkäkestoista sekä henkilöstön ja työyhteisön osaamisen edistämiseen ja tuen toteutuksen kehittämiseen ja arviointiin tähtäävää.
Koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi seuraavista varhaiskasvatuslain tuen uudistuksen kannalta keskeisistä aiheista:
- tuen kolmitasoisuus varhaiskasvatuksessa
- tuen muodot (pedagoginen, rakenteellinen, hoidollinen tuki)
- tuen havainnointi, suunnittelu ja dokumentointi
- inkluusio varhaiskasvatuksessa
- tuen ja inkluusion arviointi (lapsikohtainen tai kuntakohtainen arviointi)
- tuen ja inkluusion vaikuttavuuden arviointi
- hallinnollisen päätöksenteon prosessi
- uudistuvan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöt
- varhaiskasvatuksen erityisopetus ja/tai erityisopettajan toimintakäytännöt
- tuen ja inkluusion johtaminen
- erityisopettajien ja johtajien yhteistyö
- vanhempien kuuleminen sekä yhteistyö vanhempien kanssa tuen asioissa
- monialaisen/moniammatillisen yhteistyökäytäntöjen ja –rakenteiden kehittäminen
- tukeen liittyvän lapsivaikutusten arvioinnin toteuttaminen
- lapsen kehityksen osa-alueet (muun muassa lapsen kielellinen, sosiaalinen, fyysinen, motorinen, emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys)
Koulutuksen vaikuttavuutta henkilöstön osaamiseen ja työyhteisön edellytyksiin vastata lapsen tuen tarpeisiin tulee arvioida ja raportoida siitä hankkeen muun raportoinnin yhteydessä.
3) Tuen toteuttamiseen liittyvien paikallisten ja/tai alueellisten yhteistyörakenteiden ja -käytäntöjen muodostaminen ja/tai kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa.
Yhteistyökäytännöistä tulee raportoida hankkeen muun raportoinnin yhteydessä.
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.
Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Valtion erityisavustusta ei voi käyttää
• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.
2. Yleiset perusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.
3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.