Valtion erityisavustus perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön vaiheen 2 pilotointiin vuosille 2022-2023

Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on luoda kansallinen malli, jolla ennaltaehkäistään ja vähennetään koulupoissaoloja sekä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Toimintamallin tavoitteena on tukea oppilaita, koteja sekä koulujen henkilökuntaa koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön sitouttavissa sekä poissaolojen vaikutuksia ennaltaehkäisevissä ja niiden vaikutuksia korjaavissa käytänteissä. Mallia kehitetään pilottihankkeissa ja toimintamalli vakiinnutetaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.   

Toukokuussa 2021 myönnetty ensimmäisen vaiheen avustus on myönnetty paikallisten pilottihankkeiden kehittämistyöhön lukuvuoden 2021 – 2022 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa rahoitetuista piloteista kerätään kokemuksia ja tietoa kansallisen mallin kehittämistä varten. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön toisen vaiheen avustuksen avulla valmistellaan ensimmäisessä vaiheessa pilottien pohjalta luotuja toimenpidesuosituksia sekä testataan niiden toimivuutta piloteissa lukuvuoden 2022 – 2023 aikana. Samalla turvataan toiminnan jatkuvuus ensimmäisen ja toisen vaiheen välillä. 

Toisen vaiheen avustusta voi käyttää 

• sitouttavan kouluyhteisötyön toista vaihetta koskevaan valmistelu- ja toimeenpanotyöhön

• hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta relevantteihin ensimmäisessä vaiheessa rahoitettuihin paikallisia ja alueellisia toimenpiteitä täydentäviin toimiin, jotka ovat linjassa toimenpidesuositusten kanssa

• alueellista pilottitoimintaa koordinoivan ja toimintaa kehittävän henkilön palkka- ja toimintakuluihin

• oppilaiden osallistamista tukevaan toimintaan ja siihen liittyvään kehittämistyöhön

• toteuttamisen kannalta olennaisen tukimateriaalien tuottamiseen

Avustusta voidaan käyttää sekä palkkaus- ja toimintakuluihin sekä vähäisessä määrin myös ulkopuolisten palveluiden hankintaan. Lisäksi määrärahalla, toisin kuin vaiheen 1. haussa, voidaan tukea hankkeen kannalta tarpeellisten arviointien, tutkimusten tai selvitysten tekemistä, tarpeellisiksi katsottuja koulutuskustannuksia, koulutuksista johtuvia sijaiskustannuksia sekä paikallisten ohjausryhmien toimintamenoja.

Pilottien kohderyhmänä on vuosiluokkien 5 – 9 oppilaat ja heidän kanssaan työskentelevä koulujen henkilökunta. Tavoitteena on kehittää kouluun kiinnittäviä käytänteitä erityisesti heikosti kouluun sitoutuneiden oppilaiden osalta. Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittäminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaisen toimintaohjelman toteutusta. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön valtakunnallisen toimintamallin kehittämistyötä johtaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sille on perustettu ministeriön johtamana valtakunnallinen ohjausryhmä. Kehittämistyö sisältää myös tutkimusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Pilotteihin osallistuvat opetuksen järjestäjät sitoutuvat raportoimaan toiminnastaan työnsä eri vaiheissa erikseen sovittavalla tavalla ja aikatauluilla.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin. Avustuksen jakamisessa huomioidaan hakijan ensimmäisessä vaiheessa saaman avustuksen määrä.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Erityisavustusta voivat hakea ne perusopetuksen järjestäjät, jotka osallistuvat sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämiseen ja joille on myönnetty tätä tarkoitusta varten valtion erityisavustus toukokuussa 2021 (vaihe 1). Hakemuksen toimittaa sama pilottihankkeen vetovastuussa oleva opetuksen järjestäjä, joka toimi hakijana myös Sitouttavan kouluyhteisötyön ensimmäisen vaiheen avustushaussa.

Yksittäisen koulun ja kunnan hakemuksia ei oteta huomioon paitsi tilanteissa, joissa yksi opetuksen järjestäjä toteuttaa pilottihankkeen. Valtionavustus ei koske aamupäivä-/iltapäivätoimintaa. 

Valtion erityisavustus myönnetään käytettäväksi vuosina 2022-2023 (31.12.2023 asti). 

Valtion erityisavustusta voidaan käyttää:

Toisen vaiheen avustusta voi käyttää 

• sitouttavan kouluyhteisötyön toista vaihetta koskevaan valmistelu- ja toimeenpanotyöhön

• hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta relevantteihin ensimmäisessä vaiheessa rahoitettuihin paikallisia ja alueellisia toimenpiteitä täydentäviin toimiin, jotka ovat linjassa toimenpidesuositusten kanssa

• alueellista pilottitoimintaa koordinoivan ja toimintaa kehittävän henkilön palkka- ja toimintakuluihin

• oppilaiden osallistamista tukevaan toimintaan ja siihen liittyvään kehittämistyöhön

• toteuttamisen kannalta olennaisen tukimateriaalien tuottamiseen

Avustusta voidaan käyttää sekä palkkaus- ja toimintakuluihin sekä vähäisessä määrin myös ulkopuolisten palveluiden hankintaan. Lisäksi määrärahalla, toisin kuin vaiheen 1. haussa, voidaan tukea hankkeen kannalta tarpeellisten arviointien, tutkimusten tai selvitysten tekemistä, tarpeellisiksi katsottuja koulutuskustannuksia, koulutuksista johtuvia sijaiskustannuksia sekä paikallisten ohjausryhmien toimintamenoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus voi kattaa enintään 80 % avustettavan toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.

Arvioinnissa otetaan huomioon pilottihankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä pilottihankkeen laatu ja laajuus. Erityisavustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.

Valtion erityisavustusta ei voi käyttää:

• toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.

• samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;

• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. 

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille

Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet 

Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet 

Suomi.fi-ohjeet ja tuki 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

•  Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta. 

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa. 

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.