Kehittämisverkostojen toiminnan tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion toimeenpanoon liittyviä opetuksen järjestelyjä sekä suunnitella niiden valtakunnallista levittämistä.
Lähtökohtana on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen läpinäkyvästi, suunnitelmallisesti, moniammatillisesti, oikea-aikaisesti ja oikean vahvuisena mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Avustuksen tavoitteena on tuottaa tietoa osaksi Oikeus oppia-kehittämisohjelmaa.
Kehittämisverkoston toiminnan painopisteet:
- kolmiportaisen tuen rakenteen ja tasojen selkiyttäminen ja vahvistaminen lähtökohtina varhainen tuki, suunnitelmallisuus, läpinäkyvyys ja moniammatillisuus
- esiopetuksen ja koulunkäynnin tukeen liittyvien tutkimusperustaisten menetelmien ja interventioiden hyödyntäminen ja levittäminen koulutuksen ja työyhteisöjen kehittämisen avulla
- oppimiseen, lapsen ja nuoren kehitykseen ja hyvinvoinnin tukeen, sekä esi- ja perusopetuksen oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen
- varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheisiin ja koulutuksellisiin jatkumoihin liittyvät käytänteet.
- etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuuksien kehittäminen ja toimeenpano oppilaan terveydentilasta johtuvissa tilanteissa
- paikallisten moniammatillisten toimijaverkostojen osaamisen kasvun edistäminen ja toimijoiden ammatillisten roolien selkiyttäminen lasten kasvun ja yksilöllistä oppimista tukevien pedagogisten käytänteiden muodostamiseksi kunnissa
- toimivien yhteyksien luominen VIP-verkostoon, monialaisten palvelurakenteiden kehittämiseen osallistuminen sekä VIP-verkoston moniammatillisen osaamisen ja toimintamallien hyödyntäminen lähikouluissa ja –päiväkodeissa. Kts. www. vip-verkosto.fi
Kehittämisverkostoon kuuluvien opetuksen järjestäjien edustajien edellytetään osallistuvan valtakunnallisiin tai alueellisiin verkostolle suunnattuihin koulutus- tai kehittämispäiviin ,kuten VIP-verkoston tilaisuuksiin.
Kehittämisverkosto voi myös esittää kehittämistoiminnan kohteeksi omaa oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä inkluusion kehittämiseen liittyvää innovaatioitaan ja perustella kehittämistyön painopisteen soveltuvuuden myöhempään valtakunnalliseen käyttöön.
Kehittämisverkostotoiminnan alueellinen toteutus
- Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan.
- Toiminta voidaan käynnistää myös yhden opetuksen järjestäjän toimintana tilanteessa, jolloin kunnan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on vähintään 20 000 perusopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-9.
Yksi kehittämisverkostoon kuuluvista opetuksen järjestäjistä on vetovastuussa. Toiminnassa painotetaan moniammatillista, eri hallintokuntien, organisaatioiden ja koulutusasteiden rajat ylittävää yhteistyötä, johon osallistuvat varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lisäksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä mahdollisuuksien mukaan nuoriso- ja liikuntatoimi.
Kehittämistyön kokonaisuudesta vastaa paikallisesti tätä tarkoitusta varten muodostettava ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpanon tulee tukea moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Ohjausryhmän lisäksi kehittämistä varten tulee nimetä kehittämistoimintaa ohjaava ja suunnitteleva henkilö, koordinaattori.
Osana hankkeen toimeenpanoa opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailuttaa myöhemmin opetuksen järjestäjien kehittämisverkostojen tueksi kehittävän arvioinnin hankkeen, mihin liitetään myös varhaiskasvatus vuodesta 2021.
Kehittämisverkostojen tulee raportoida työnsä eri vaiheissa kehittävän arvioinnin toteuttajalle erikseen sovittavalla tavalla ja aikatauluilla.