1. Yleistä
Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuutta voi hakea kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä. Yhteenliittymän osapuolten tulee keskuudestaan nimetä osaamiskeskustoimintaa hallinnoiva yhteisö, joka samalla toimii kyseisen osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuuden hakijana.
Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön kehittämisen väline. Ne toimivat ministeriön tavoiteohjauksessa. Se merkitsee, että niiden toimintaa ohjaavat vain ne tavoitteet ja tehtävät, josta ne ovat sopineet yhdessä ministeriön kanssa, eivät osaamiskeskustoimintaa harjoittavan organisaation omat, itselleen asettamat tavoitteet ja tehtävät.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtionapukelpoiseksi hyväksymiensä osaamiskeskusten kanssa erikseen niiden tarkemmista tehtävistä, valtionapukelpoisuushakemuksissa esitettyjen osaamiskeskussuunnitelmien pohjalta. Osaamiskeskussuunnitelmien tulee vastata alla esitettyihin osaamiskeskusten tavoitteisiin, toisin sanoen niiden tulee sisältää toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
2. Valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman 2024-2027 painopisteet ohjelmakauden osaamiskeskus-toiminnalle
Valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman 2024-2027 painopisteet ohjelmakauden osaamiskeskus-toiminnalle ovat:
1) Nuorten hyvinvoinnin edistämisen nuorisotyön keinoin
Nuorisotyön merkitys nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on tärkeä. Nuorisotyön eri osa-alueilla ja toiminnoissa voidaan vahvistaa nuorten yhteisöllisyyttä, kokonaisvaltaista hyvinvointia, resilienssiä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, ehkäisten yksinäisyyttä, väkivaltaoireilua ja kiusaamista. Nuorisotyön kautta voidaan tukea erityisesti vähemmistöihin kuuluvia nuoria, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen ja puuttuen pahoinvoinnin aiheuttajiin. Edellä mainitut näkökohdat nousivat esiin ohjelman valmistelun yhteydessä toteutetuissa valtakunnallisissa ja alueellisissa nuorten ja nuorisoalan asiantuntijoiden kuulemisissa.
Nuorisoalalla tarvitaan monipuolista osaamista nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän osaamisen tulee olla sovellettavissa nuorisoalan toimijoiden strategisessa suunnittelussa, tietojohtamisessa, työnjohdossa ja yhteistyöverkostoissa. Osaamisen tulee myös olla hyödynnettävissä nuorisotyöntekijän työssä, nuorten ryhmä- ja yksilöohjauksessa eri toimintaympäristöissä, pääpainon ollessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Osaamiskeskustoiminnan kautta vahvistetaan nuorisoalan toimijoiden ja nuorisotyöntekijöiden ymmärrystä ja tietoisuutta nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavaa osaamista ennen kaikkea koulutus- ja viestintätoiminnan kautta, mutta myös tilanneseurannan ja tarpeen mukaan selvitysten kautta.
2) Nuorten hyvinvointityön johtamisen tuki
Hallitus on osoittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle vastuun nuorten hyvinvointityön johtamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisolain mukaan nuorisotyön johtamisesta ja kehittämisestä. Nuorisotyö on yksi osa nuorten hyvinvointityötä.
Nuorisotyön johtamisen tueksi tarvitaan ajantasaista ja laadukasta tietoa toimenpiteiden ennakoinnin ja resurssien asianmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Nuorisotyön tietopohjaa on kehitetty tutkimusten, selvitysten ja erilaisten tiedonkeruujärjestelmien tuottaman tiedon avulla. Lisäksi nuorisotyön eri osa-alueilla on tehty omaa laatutyötä ja vahvistettu vaikuttavuusosaamista.
Osaamiskeskustoiminta tukee opetus- ja kulttuuriministeriön työtä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Osaamiskeskustoiminnassa tuotetaan selvitys- ja tutkimustietoa tiedolla johtamisen tueksi sekä vahvistetaan nuorisotyön laatua ja vaikuttavuutta alan yhteiskunnallisen merkityksen todentamiseksi. Osaamiskeskustoiminnassa myös kehitetään ja koordinoidaan nuorisoalan palveluja.
3. 2024-2027 osaamiskeskusten tarvekuvaus ja tavoitteet
1. Nuorten hyvinvoinnin edistäminen nuorisotyön keinoin-painopisteen alaiset osaamiskeskukset vahvistavat nuorisoalan toimijoiden tietoisuutta, ymmärrystä ja osaamista tulevaisuus-ja ennakointiajattelun vahvistamisessa, yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä sosiaalisessa vahvistamisessa.
1.1 Tulevaisuus- ja ennakointiajattelun vahvistaminen.
Tarvekuvaus:
Vaikka valtaosa nuorista voi hyvin, tulevaisuus näyttäytyy monille nuorille epävarmana ja osin pelottavanakin. Tiedetään, että tulevaisuususkolla on merkittävä vaikutus nuorten elämäntyytyväisyyteen. Tulevaisuus- ja ennakointiajattelun ja –taitojen vahvistaminen nähdään tärkeänä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. Nuorisotyössä tarvitaan tulevaisuuskasvatuksen ja –ohjaamisen osaamista, jolla vahvistetaan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseensä, riippumatta siitä millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Myös se, että elämme digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja se, että digitaaliset mediat ovat keskeinen osa nuorten elämää vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. Digitaaliseen hyvinvointiin sisältyy ajatus tasapainoisesta, tasa-arvoisesta, osallisuutta edistävästä ja turvallisesta media-arjesta. Nuorisotyön kautta on mahdollista vahvistaa nuorten digitaalista hyvinvointia ja tukea nuorten toimijuutta ja tulevaisuususkoa digitaalisissa ympäristöissä. Nuorisotyössä tarvitaan myös ennakointiosaamista, jotta se toimialana pystyy entistä laajemmin vastaamaan nuorten ja nuorisotyön ajassa muuttuviin tarpeisiin.
Tavoitteet:
1) Osaamiskeskus kokoaa olemassa olevat, tulevaisuususkon ja resilienssin vahvistamiseen liittyvät menetelmät ja toimintamallit ja levittää niitä, viestinnän ja koulutustoiminnan kautta, nuorisotoimialalla. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisotyöntekijöillä on käytössään tietopankki, josta he saavat tukea käsitellessään tulevaisuususkon ja resilienssin vahvistamiseen liittyviä teemoja eri ikäisten nuorten kanssa.
2) Osaamiskeskus tarjoaa nuorten digitaaliseen hyvinvointiin liittyvää tietoa, osaamista ja digitaalisen nuorisotyön kehittämisen tukea laajasti nuorisotoimialan käyttöön viestinnän ja koulutustoiminnan sekä tarpeen mukaan selvitysten ja tilanneseurannan kautta. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisotyöntekijöiden ja nuorisoalan organisaatioiden tietoisuus ja toimintavalmius nuorten digitaaliseen hyvinvointiin, oikeuksiin ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ovat vahvistuneet.
3) Osaamiskeskus vahvistaa nuorisoalan toimijoiden osaamista ennakointityössä ja tulevaisuusajattelussa viestinnän ja koulutustoiminnan kautta. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisoalan toimijoiden osaaminen ennakointityön ja tulevaisuusajattelun saralla on lisääntynyt ja ne soveltavat osaamistaan toimintansa suunnittelussa ja toteutuksessa.
1.2 Yhdenvertaisuus.
Tarvekuvaus:
Nuorisotyössä tulee mahdollistaa nuorille turvallinen toiminta, jossa on huomioitu taloudellinen, psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen esteettömyys ja jossa puututaan syrjintään, rasismiin ja kiusaamiseen. Nuorisotyöntekijöiden kohtaamisosaamisen kautta voidaan vahvistaa nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Nuorisoalan toimijoiden suunnitelmallisella yhdenvertaisuustyöllä vahvistetaan yhdenvertaisuustietoutta ja kykyä turvata yhdenvertaisuus kaikissa tilanteissa organisaatiotasolla.
Tavoitteet:
1) Osaamiskeskus vahvistaa nuorisoalan suunnitelmallista yhdenvertaisuustyötä selvitysten ja tilanneseurannan kautta, ja keräämällä parhaiksi katsomiaan, olemassa olevia materiaaleja ja menetelmiä, samalla kouluttaen ja viestien niistä. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisoalan toimijoiden tietoisuus yhdenvertaisuuden edistämisestä on lisääntynyt, toimijat edistävät yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja toimijoilla on tiedossaan ja käytössään tehokkaat keinot, joilla puuttua kaikenlaiseen syrjintään, rasismiin ja kiusaamiseen.
2) Osaamiskeskus koordinoi kaikkien osaamiskeskusten yhdenvertaisuustyötä. Osaamiskeskuskauden aikana osaamiskeskusten välinen tiedon ja hyvien käytänteiden vaihto koskien niiden yhdenvertaisuussuunnittelua ja –työtä olisi sujuvaa ja jokainen osaamiskeskus voisi tarvittaessa saada omaan yhdenvertaisuustyöhönsä taustatukea.
1.3 Sosiaalinen vahvistaminen.
Tarvekuvaus:
Nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan menetelmiä, joilla tuetaan nuorten elämänhallintaa, arjentaitoja ja tulevaisuuden suunnittelutaitoja. Kohdennetun nuorisotyön parissa on kehitetty sosiaalisen vahvistamisen työmenetelmiä ja tietojohtamista toiminnan laadun ja vaikuttavuuden esiintuomiseksi. Kertynyttä osaamista ja tietoa tulee jakaa niin nuorisotyön kuin muille nuorten parissa toimiville ammattilaisille toimialat ylittävät yhteistyön parantamiseksi.
Tavoitteet:
1) Osaamiskeskus kokoaa tietoa sosiaalisen vahvistamisen työmuodoista ja -menetelmistä ja kehittää niitä edelleen. Osaamiskeskuksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa sosiaalisen vahvistamiseen liittyvää osaamista ja edistää sen tunnettuutta ja menetelmien hyödyntämistä nuorisotyössä ja sen yhteistyötoimialoilla nykyistä laajemmin. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisoalan toimijoilla on käytössään sosiaalisen vahvistamisen hyviin käytänteisiin pohjautuvia, nuorisotyön eri osa-alueiden erityispiirteisiin sovellettuja laatutyön menetelmiä, joilla osoittaa nuorten parissa tehtävän työn vaikuttavuus.
2) Osaamiskeskus uudistaa Aikalisä-toimintaa Aikalisä-toiminnan yhteistyöryhmän ja Kutsuntojen kehittämistyöryhmän linjausten mukaisesti. Osaamiskeskus kouluttaa Aikalisä-koordinaattorit, viestii Aikalisä-toiminnasta ja huolehtii uuden kutsuntaprosessin mukaisen toimintatavan jalkautumisesta kuntiin. Osaamiskeskuskauden jälkeen Aikalisä-toiminta on entisestään vahvistunut ja kytkeytynyt uuden kutsuntaprosessin mukaisiin toimintatapoihin.
2. Nuorten hyvinvointityön johtamisen tuki -painopisteen alaiset osaamiskeskukset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriötä nuorisotoimialan johtamisessa ja kehittämisessä seuraavin painotuksin:
2.1 Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö.
Tarvekuvaus:
Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön valtakunnallinen kehittäminen käynnistyi vuosina 2020-2023. Osaamiskeskustoiminnassa on kehitetty työmuodon arviointikriteerit sekä vaikuttavuuden arviointimalli. Tehdyn työn jalkauttamista tulee jatkaa. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää nuorisotyötä on avustettu hankemuotoisesti kertaluonteisilla määrärahoilla vuosina 2020 ja 2022. Määräraha on vakiintunut valtion talousarvioon, tavoitteena edistää matalalla kynnyksellä koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisyyttä ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. On seurattava määrärahan vaikutuksia sille asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, samalla tapaa kuin nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön määrärahojen kohdalla.
Tavoitteet:
1) Edellä mainittuja kriteereitä ja arviointimallia hyödyntäen osaamiskeskus jatkaa kehittämistyötä siten, että se kuvaa ja määrittelee kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön, jonka jälkeen se vahvistaa työmuodon näkyvyyttä opetuksen ja opiskeluhuollon suunnitelmissa sekä edistää työmuodon valtakunnallista, alueellista ja paikallista tunnettuutta. Osaamiskeskuskauden jälkeen vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö on ja mitä se ei ole, ja nuorisotyön yhteistyö opetuksen ja opiskeluhuollon kanssa on systemaattista.
2) Osaamiskeskuksen tulee yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa kehittää avustusta saavien hankkeiden raportointia ja tietojohtamista kunnallisen nuorisotyön dokumentointijärjestelmää (NuoDo) hyödyntäen. Osaamiskeskuskauden jälkeen työmuodon tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi on säännöllisesti saatavissa luotettavaa tietoa.
2.2 Nuorisotyötä koskeva alueellinen tieto.
Tarvekuvaus:
Kuntien väliset erot mm. väestörakenteessa ovat jyrkentyneet vuosien saatossa, ja kehitystä on vauhdittanut koulu- ja oppilaitosverkon harveneminen. Tämä vaikuttaa nuorisotyön palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen.
Tavoitteet:
1) Osaamiskeskus kokoaa, olemassa olevaa tietoa hyödyntäen, tilannekuvan siitä, miten kunnan laadukas nuorisotyö toteutuu ja mitkä alueelliset ja paikalliset seikat sitä tukevat ja mitkä sitä estävät. Tilannekuvan laatimisessa osaamiskeskuksen tulee nuorisoalan tiedonkeruujärjestelmien lisäksi hyödyntää myös muita tiedonlähteitä kuten nuorten kokemuksia ja muita kunnan alueella nuorisopalveluja tarjoavien yhteisöjen osaamista. Osaamiskeskuskauden jälkeen nuorisotyön alueellinen tieto on täsmentynyt, osaamiskeskuskauden aikana tehdyn viestinnän ja jalkauttamistyön seurauksena. Osaamiskeskuksen toiminta ja sen työn johtopäätökset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriötä nuorisotyön yleisessä johtamisessa, yhteensovittamisessa ja kehittämisessä.
2) Osaamiskeskus koordinoi kaikkien osaamiskeskusten tiedontuotantoa. Osaamiskeskuskauden aikana osaamiskeskusten tiedontuotanto muodostaisi selkeän ja eheän kokonaisuuden.
3) Osaamiskeskus tukee aluehallintovirastoa nuorisotilastot.fi-palvelun näkyvyyden edistämisessä, tiedon analysoinnissa sekä tiedonkeruujärjestelmien jalkauttamisessa. Osaamiskeskuskauden aikana vahvistetaan nuorisoalan tietojohtamista yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa.
2.3 Nuorten osallisuus.
Tarvekuvaus:
Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia valtakunnan tason päätöksenteossa tulee edelleen kehittää ja vahvistaa laadukkaan valmistelun, avoimen hallinnon sekä nuorten demokratiakasvatuksen edistämiseksi.
Tavoitteet:
1) Osaamiskeskus jatkaa edellisellä osaamiskeskuskaudella kehitetyn Digiraati-palvelun kehittämistyötä yhteistyössä oikeusministeriön ja muiden toimijoiden kanssa. Osaamiskeskuskauden jälkeen Digiraati on toimiva, tunnettu ja laajasti eri asiakasryhmien (kunta, hyvinvointialue, valtionhallinto, järjestöt, nuoret) käytössä.
2) Opetus- ja kulttuuriministeriö hyödyntää osaamiskeskuksen osallisuusosaamista, erityisesti eri ryhmiin kuuluvien nuorten huomioimisessa, pilotoidessaan nuorten osallistumisrakenteita hallituksen nuorisopoliittisen tavoitteen mukaisesti. Osaamiskeskuskauden jälkeen on olemassa malli, joka mahdollistaa eri ministeriöiden systemaattisen ja säännöllisen vuoropuhelun nuorten ja nuorisoalan järjestöjen kanssa eri hallinnonaloilla.
3) Osaamiskeskuksen tavoitteet voivat lisäksi liittyä valtionhallinnon tukemiseen nuorten osallisuuden edistämisessä uusien menetelmien kautta. Osaamiskeskuskauden jälkeen valtionhallinnon organisaatioiden ymmärrys ja osaaminen nuorten osallisuudesta on lisääntynyt ja menetelmät ovat käytössä.