Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuutta voi hakea kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö, tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä. Yhteenliittymän osapuolten tulee keskuudestaan nimetä osaamiskeskustoimintaa hallinnoiva yhteisö, joka toimii kyseisen osaamiskeskuksen koordinoijana.
Nuorisolain 4 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot. Valtion tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien, nuorisoalan järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä nuorten kanssa.
Osaamiskeskukset muodostavat aluehallintovirastojen sekä lakisääteisten valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa verkoston, joka vahvistaa toimialan osaamista ja kehittämistä ja tiedonkulkua nuorisoalan yhteisöissä.
Osaamiskeskukset ovat opetus- ja kulttuuriministeriölle yksi nuorisotyön kehittämisen väline. Osaamiskeskustoiminnan painopisteet reagoivat sellaisiin nuorisotyön ajankohtaisiin tarpeisiin, joihin opetus- ja kulttuuriministeriöllä on tavoiteohjausintressi. Koska osaamiskeskukset toimivat ainoastaan nuorisotyön alalla, niiden tehtävät eivät ole suoraan johdettavissa VANUPOn nuorisopolitiikan tavoitteista ja toimenpiteistä. Osaamiskeskukset tuottavat ja välittävät opetus- ja kulttuuriministeriölle sen tarvitsemaa tietoa. Osaamiskeskukset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriötä sen informaatio-ohjauksessa ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi osaamiskeskukset tarjoavat koulutusta ja tukea nuorisoalan toimijoille koko maassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtionapukelpoiseksi hyväksymiensä osaamiskeskusten kanssa erikseen niiden tarkemmista tehtävistä, valtionapukelpoisuushakemuksissa esitettyjen osaamiskeskussuunnitelmien pohjalta. Painopistekohtaisten osaamiskeskussuunnitelmien tulee vastata alla esitettyihin osaamiskeskusten tavoitteisiin, toisin sanoen niiden tulee sisältää toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
VANUPO:n painopisteet ohjelmakauden osaamiskeskus-toiminnalle ovat:
1. Nuorisotyö kunnassa
Nuorisotyö on kunnan lakisääteinen peruspalvelu. Se tukee nuorten kasvua ja toimijuutta omaehtoisen ja ohjatun toiminnan kautta. Nuorisotyötä tehdään yhä enemmän ns. seinättömästi, toimintaympäristöstä riippumatta ja yhteistyössä erilaisten kumppanien kanssa. Sen toimintatapoja, yhteistyöverkostoja ja työssä tarvittavaa osaamista on kehitetty, sekä kokonaisvaltaisesti että osa-alueittain tai työmuodoittain. Paikallisen nuorisotyön keskeiset haasteet koskevat sen laadun varmistamista, toiminnallisen tuloksellisuuden osoittamista ja tunnettuutta. Hyvien käytänteiden tunnetuksi tekemistä ja levittämistä sekä nuorisotyötä koskevan tiedontuotannon kehittämistä ja hyödyntämistä tulee jatkaa. Nuorisotyön vahvistaminen osana kunnassa tehtävää nuorten hyvinvointityötä on tärkeää. Nuorisotyön eri työtapojen, muotojen ja osa-alueiden (nuorten tieto- ja neuvontatyö, nuorten mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy, sukupuolisensitiivinen nuorisotyö sekä suomenruotsalainen nuorisotyö) kehittämisessä tulee pyrkiä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Myös yhteistyötä paikallistason eri toimijoiden (yhdistykset, seurakunnat) tulee vahvistaa.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- vahvistaa kunnallisen nuorisotyön osaamista ja verkostoyhteistyötä kuntien tilanne ja tarpeet huomioiden
- vahvistaa ja kehittää kunnallisen nuorisotyön tunnettuutta ja tiedontuotantoa yhteistyössä aluehallinnon kanssa
- kehittää ja mallintaa kunnallisen nuorisotyön laadun arviointia
- koota, tehdä tunnetuksi ja levittää kunnallisen nuorisotyön hyviä käytänteitä
2. Nuorisoalalla toimivien järjestöjen tilannekuva ja vaikuttavuus
Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä toimija nuorisotyön kentässä kuntien ohella tai kuntien kanssa, joko sopimuspohjaisessa tai toiminnallisessa yhteistyössä. Perinteinen yhdistysmuotoinen kansalaistoiminta on murrostilassa, vapaamuotoisen toiminnan lisääntyessä ja ostopalvelutoiminnan ohjatessa sisältöjä. Kansalaisjärjestöt tarjoavat osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä, sekä harrastustoiminnan mahdollisuuksia nuorille. Niiden nuorisotyötä ja -toimintaa koskevaa tiedontuotantoa tulee edelleen kehittää, nuorisoalan palvelutarjontaa koskevan kokonaisnäkemyksen tarkentamiseksi. Nuorten kansalaistoiminnalla on demokratiaa ja nuorten kasvua tukevia vaikutuksia, mutta näiden myönteisten vaikutusten todentaminen edellyttää järjestöjen vaikuttavuusarviointiosaamisen vahvistamista ja tutkimustietoa sen tueksi. Tarvitaan lisää tietoa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista nuorisotyöhön ja –toimintaan järjestöissä ja millaisilla menetelmillä nuoria tavoitetaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Kansalaistoiminnassa nuori hankkii osaamista, josta on hyötyä opinnoissa ja työelämässä, yksilöllisesti ja vapaamuotoisesti. Kansalaisjärjestöjen oppilaitos- ja työelämäyhteistyön vahvistaminen ja hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen systematisointi on siten tärkeää.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- kehittää kansalaisjärjestöjen nuorisotyötä koskevaa tiedontuotantoa yhteistyössä Nuorisotilastot.fi-palvelun kanssa
- tutkia nuorten harrastus- ja muun kansalaisjärjestötoiminnan vaikutuksia nuorten kasvuun ja osallisuuteen, sekä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta
- vahvistaa ja kehittää kansalaisjärjestöjen vaikuttavuusarviointiosaamista
- selvittää kansalaistoiminnan muuttuvan toimintaympäristön (mm. ostopalvelutoiminta, vapaamuotoiset toimintaryhmät) vaikutuksia kansalaisjärjestöjen nuorisotyön ja –toiminnan näkökulmasta
- vahvistaa ja systematisoida kansalaisjärjestöjen työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä kansalaistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi
3. Osallisuus ja vaikuttaminen
Nuorisolain 24 § velvoittaa viranomaisia tarjoamaan ja järjestämään nuorille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin nuorisotyötä ja –politiikka koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyössä nuorten osallisuuden edistäminen on läpäisevä teema. Nuorisolain 24 §:n toimeenpanon vahvistamisessa nuorisotyön tulokulma on demokratiakasvatuksen edistämisessä ja nuorten osallisuutta koskevan tietoisuuden lisääminen: nuorten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua tulee laajentaa ja syventää, mikä edellyttää digitaalisten välineiden ja osallisuuden laatukriteerien edelleen kehittämistä, tunnetuksi tekemistä ja käyttöön oton tukemista, eri ryhmiin kuuluvien nuorten yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Nuorten osallisuuden kokemus yhteiskunnassa on sidoksissa nuorten radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin. Niitä on nuorisotyössä pyritty ennaltaehkäisemään täydennyskoulutustoiminnalla ja monialaisella yhteistyöllä. Ilmiö kytkeytyy myös sisäisen turvallisuuden edistämiseen. Tarvitaan lisää tietoa koskien nuorten osallisuudesta ääriliikkeisiin.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- edelleen kehittää ja tehdä tunnetuksi nuorten osallisuuden laatukriteereitä, ja huolehtia tarvittavasta käyttöön oton tuesta
- edistää nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia valtakunnallisesti, erityisesti ottaen huomioon muita heikommassa asemassa olevat nuoret
- uudistaa ja tehdä tunnetuksi digitaalisia välineitä, kuten esim. nuortenideat.fi-palvelua, nuorten vaikuttamisen väylinä
- tutkia nuorten ekstremismiä ja osallisuutta ääriliikkeisiin
4. Kohdennettu nuorisotyö
Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö muodostavat kokonaisuuden, jossa nuorille tarjotaan yksilöllistä, elämänhallintaa ja toimijuutta vahvistavaa ohjausta jatkopoluille pääsemiseksi. Toiminta on kattavaa, ja sitä koskevaa määrällistä ja laadullista tietoa on saatavilla. Sitä tuetaan valtionavustuksin, jotka kohdennetaan suoraan järjestäjätahoille, mutta myös edunvalvontaan ja kehittämistoimintaan. Tämän kokonaisuuden ajankohtaiset kehittämistarpeet koskevat nuorten työpajatoiminnan oppilaitosyhteistyötä ja uusia yhteistyömuotoja (mm. Ohjaamojen kanssa tehtävä yhteistyö sekä sosiaalityön kanssa tehtävä yhteistyö), sekä etsivään nuorisotyöhön liittyvää Aikalisätoimintaa. Lisäksi on tarpeen tarkastella nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palveluja alueellista yhdenvertaisuutta. Kehittämistoiminnassa korostetaan monialaista yhteistyötä nuoren päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuoren mielenterveyden tukemiseksi.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- kehittää nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön sisältöjä, erityisesti nuorten päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä mielenterveyden tukemiseksi
- vahvistaa nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä Ohjaamojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa
- vahvistaa Aikalisätoiminnan koordinaatiota ja osaamista
5. Digitaalinen nuorisotyö
Digitaalinen nuorisotyö on kehittynyt nuorisotyön perinteestä, jossa toimitaan siellä missä nuoret ovat. Digitaalisuus liittyy toimintaympäristöön, mutta se on myös nuorisotyön ja -toiminnan sisältö ja väline. Kehittyvän teknologian myötä on digitaalinen nuorisotyö jatkuvassa muutostilassa. Vaikka se huomioidaankin nuorisotyön koulutuksessa entistä paremmin, on sitä koskevan lisäkoulutuksen ja – tuen tarve nuorisotyön ja –toiminnan suunnittelussa merkittävää ja jatkuvaa, niin kunnissa kuin kansalaisjärjestöissä. Digitaalisuus läpäisee kaiken nuorisotyön ja –toiminnan, mutta lisäkoulutuksen ja –tuen tarpeesta johtuen digitaalista nuorisotyötä on toistaiseksi aiheellista tarkastella erillisenä kehittämiskohteena. Sen valtavirtaistaminen osaksi nuorisotyön pysyviä rakenteita ja osaksi kaikkien nuorisotyössä toimivien arkityötä on keskeinen tulevaisuuden haaste. Erityiskysymyksenä korostuvat digitaalisen median riskit, joista ajankohtaisimpana ns. grooming-ilmiö.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- vahvistaa digitaalista nuorisotyötä koskevaa osaamista nuorisotyön johtamisessa, suunnittelussa ja käytännön toiminnoissa
- vahvistaa tietoon perustuvan digitaalisen nuorisotyön kehittämistä
- vahvistaa nuorisotyöntekijöiden osaamista ja tietoisuutta digitaalisen median mahdollisuuksista ja riskeistä
- tukea hallinnonalojen välistä koordinaatiota nuorten somehoukuttelun ennaltaehkäisemiseksi
6. Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa
Nuorisotyö tavoittaa valtaosan kohderyhmästään, kun sitä tehdään yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Nuorisotyö tarjoaa nuorten tarpeisiin sopivaa tukea, lisää kouluviihtyvyyttä ja sen kautta voidaan puuttua kiusaamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteistyötä tulee mallintaa, vahvistaa ja kehittää eri osa-alueilla (esimerkiksi nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisessa ja mielenterveyden tukemisessa, sekä toisen asteen oppilaitosten asuntolapalveluissa). Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli myös yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien edistämisessä, sillä ne tarjoavat puitteet koulunpäivän yhteydessä ja koulupäivän ulkopuolella tapahtuvalle harrastustoiminnalle. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö mahdollistaa nuorten sujuvan siirtymisen koulutusasteelta toiselle sekä koulujen ja oppilaitosten yhteyksien tiivistämisen kunnallisen nuorisotyön tarjoamiin vapaa-ajan toimintoihin ja harrastustoiminnan sisältöjä tarjoaviin kansalaisjärjestöihin.
Osaamiskeskuksen tavoitteena on
- koota, tehdä tunnetuksi ja levittää nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyön hyviä käytänteitä, ml oppilaitosten asuntolapalvelut
- mallintaa ja kehittää kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön eri muotoja ja osa-alueita, erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmia ennaltaehkäisevän, nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia vahvistavan työn osalta
- edistää nuorisotoimen ja opetustoimen yhteistyötä nuorten yhdenvertaisten ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien edistämisessä kehitettävän ns. Suomen mallin mukaisesti
- vahvistaa osaamiskeskustoiminnan kaksikielisyyttä koordinoimalla osaamiskeskusten ruotsinkielistä toimintaa