FI SV

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yleis- ja hankeavustukset vuodelle 2025

Avustus on tarkoitettu huippu-urheilun toimintaympäristöjen kehittämiseen parantamalla urheilijan kaksoisuran ja valmentautumisen edellytyksiä ja tukemalla huippu-urheiluosaamisen valtakunnallista kehittämistä ja jakamista keskeisissä urheiluakatemioissa ja valmennuskeskuksissa.

Avustusta voivat saada Suomen Olympiakomitean tunnustamat, kasvattaja-, alueelliset tai valtakunnalliset urheiluakatemiat sekä valmennuskeskukset. Niiden tehtävänä on mahdollistaa päivittäinen valmentautuminen nuorille, jotka tavoittelevat kansainvälistä huippu-urheilijan uraa, jonka voi yhdistää opiskeluun tai muihin ammatillisiin tavoitteisiin, tai jatkaa ammattilaisurheilijana huippuvaiheessa.

Hakuaika alkaa 5.11.2024 ja päättyy 10.12.2024 klo 16.15

Päätökset pyritään tekemään tammikuun 2025 loppuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä ministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Avustuksia voidaan myöntää, mikäli eduskunta osoittaa tähän tarkoitukseen määrärahat vuoden 2025 valtion talousarviossa.

Liikuntalaki (390/2015)
Valtionavustuslaki (688/2001)

Avustusta voivat saada Suomen Olympiakomitean tunnustamat kasvattaja-, alueelliset tai valtakunnalliset urheiluakatemiat sekä valmennuskeskukset. Toimintaympäristöjen tehtävänä on mahdollistaa päivittäinen valmentautuminen kansainvälistä huippu-urheilijan uraa tavoitteleville nuorille sekä huippuvaiheen urheilijoille. Olympia- ja paralympiavalmennuskeskukset voivat hakea avustusta huippuvaiheen urheilun valmentautumiseen. Valmennuskeskukset ja valtakunnalliset urheiluakatemiat voivat hakea osaamisen kehittämisen erityistehtävien avustusta.

Avustuksen tavoitteena on parantaa urheilijoiden kaksoisurajärjestelmää, valmentautumisen ja kouluttautumisen yhdistämisen mahdollisuuksia, tehostaa valmennuskeskusten huippu-urheiluosaamisen ja -tiedon hyödyntämistä ja lajikohtaisten erityisharjoittelumahdollisuuksien kehittämistä valtakunnallisesti nimetyissä toimintaympäristöissä.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustusta voivat saada Suomen Olympiakomitean tunnustamat, kasvattaja-, alueelliset tai valtakunnalliset urheiluakatemiat sekä valmennuskeskukset.

Urheiluakatemiat voivat hakea avustusta johtamiseen ja koordinaatioon sekä valmennuksen ja asiantuntijatoimintojen kustannuksiin. Olympia- ja paralympiavalmennuskeskukset voivat hakea avustusta huippuvaiheen urheilun valmentautumiseen. Valmennuskeskukset ja valtakunnalliset urheiluakatemiat voivat hakea avustusta Suomen Olympiakomitean määrittämän valtakunnallisen osaamisen kehittämisen erityistehtävän toteuttamiseen.

Valmennuksen kustannuksiin haettavalla tuella voi täydentää ja vauhdittaa lajivalmentajan palkkausta. Se ei saa muodostua päärahoitukseksi, vaan muodostaa yhdessä lajin rahoituksen kanssa kokonaisuuden, jolla palkkaus mahdollistuu.

Avustuksen hakijana voi olla yksittäinen urheiluakatemia tai valtakunnallinen valmennuskeskus, näiden yhdistelmä, tai sellainen useamman toimijan yhdessä muodostama kokonaisuus, jossa yksi hakijoista toimii avustuksen hakijana ja toiminnan koordinaattorina.

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon hakijan toiminnan taso, toiminnan määrä, sekä maantieteellinen ja sisällöllinen laajuus (lajivalikoima, urheilijamäärä ja -taso, valmentajien määrä ja taso, toimintojen koordinaation taso).

Urheiluakatemiatoiminnassa kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota tarjottujen valmennuksen asiantuntijatuen kattavuuteen, opiskelumahdollisuuksien tarjonnan laajuuteen, sekä opiskelun ja valmentautumisen yhdistämisen sujuvuuteen urheiluakatemian toimintaympäristössä.

Arvioinnissa huomioidaan myös toiminnan valtakunnallinen ulottuvuus, sekä toiminnan merkittävyys huippu-urheilun ja urheilijan polun valtakunnallisessa kehittämisessä. Lisäksi huomioidaan myös ruotsinkielisen toiminnan valtakunnallinen koordinointi, kehittäminen sekä erityistarpeet.

Hakijan saama muu rahoitus toimintaan katsotaan hakijalle eduksi hakemuksia arvioitaessa.

Valtakunnallisten kehitystehtävien toteuttajiksi haetaan valmennuskeskuksia ja valtakunnallisia urheiluakatemioita seuraavilta huippu-urheilun osa-alueilta:

Tiedolla johtamisen sekä huippu-urheilun datastrategian edistäminen
Huippuvaiheen valmentautumisen osaamisen kehittäminen

Tiedolla johtamisen sekä huippu-urheilun datastrategian edistämisen kokonaisuudessa avustusta voi hakea sellaisiin kansallisesti merkittäviin ja laajasti toimintaverkoston datalähtöistä johtamista ja kehittämistoimintaa tukeviin hankkeisiin, jotka linkittyvät urheiluakatemia- ja valmennuskeskustoiminnan tavoitteisiin sekä kansalliseen urheilun datastrategiatyöhön ja tähän liittyvien kansallisten urheilun tietopohjaa kartuttavien ratkaisujen käyttöönottoon ja käyttöön.

Huippuvaiheen valmentautumisen osaamisen kehittämisen hakemukset tulee kohdistaa suomalaisen huippu-urheilun kannalta keskeisiin strategisiin asioihin, joilla odotetaan saavutettavan vaikuttavuutta vähintään keskipitkällä tähtäimellä. Rahoituksen tarkoitus on selvissä osaamisen kehittämisaskelmissa, ei urheilun perustoiminnan tukemisessa. Hakemusten arvioinnissa huomioidaan merkitys suomalaisen huippu-urheilun kannalta sekä uskottava selvitys lajien, kohderyhmien tai muiden toimijoiden mukanaolosta ja osuudesta kehittämistoimintojen suunnittelussa, varsinaisessa toiminnassa ja/tai tiedon jakamisen kohderyhmänä.

Näiden valtakunnallisten kehitystehtävien osalta hakija liittää hakemukseen erillisen yhteenvedon haettavasta kehittämisen erityistehtävästä. Liitteestä tulee selkeästi tulla esille seuraavat asiat: Haettavan erityistehtävän tausta, kansallinen merkitys, tavoitteet, aikataulu, yhteistyö lajien tai kohderyhmän tai muiden toimijoiden kanssa, valtakunnallinen tiedon jakamissuunnitelma.

Hakijaa pyydetään tutustumaan urheiluakatemia- ja valmennuskeskustoiminnan ohjeistoon, jossa on määritelty toimijoiden roolit sekä toiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja kriteerit.

Hakija liittää hakemukseen urheiluakatemiapulssin yhteenvedon osaksi hakemusta pdf –muodossa.

Urheiluakatemiapulssi on urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toimintatietojen yhteinen tietokanta. Urheiluakatemiapulssin tietojen täyttämisestä ja ajantasaisuudesta vastaa urheiluakatemia/valmennuskeskus. Urheiluakatemiapulssin tietoja pääsevät tarkastelemaan Opetus- ja kulttuuriministeriö, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö sekä Huippu-urheilun instituutti KIHU.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80% prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta taikka jos valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on hankeavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.