Työryhmä: Teattereiden valtionosuusjärjestelmä toimiva

Teatteri- ja orkesterilain sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuutta selvittänyt työryhmä luovuttaa muistionsa kulttuuriministeri Kaarina Drombergille perjantaina 11.4.2003 klo 10.00 opetusministeriö, Meritullinkatu 10, 5. kerros, vastaanottohuone

- Käytäntöjä halutaan joustavoittaa

Teatteri- ja orkesterilain sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuutta selvittäneen työryhmän mukaan nykyinen, henkilötyövuoden hintaan perustuva järjestelmä on pääpiirteiltään toimiva. Kun lisäksi valtionosuuden piiriin on otettu kuusi uutta teatteria, ei järjestelmää voida pitää erityisen lukkiutuneena. Nykyisen lain myötä valtakunnallisesti kattavaa teatteriverkostoa on voitu jopa laajentaa ja näin turvata monipuoliset teatteripalvelut. Työryhmä esittää kuitenkin, että valtionosuuden perusteena olevaa henkilötyövuoden yksikköhintaa tarkistettaisiin lakisääteisesti määräajoin vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä. Yksikköhintaan tehtäisiin indeksikorotus samalla tavoin kuin orkestereiden ja museoiden kohdalla. Valtionosuuden pohjana olevien henkilötyövuosien kokonaismäärä tulisi valtion talousarviossa korottaa lähemmäksi henkilötyövuosien todellista kokonaismäärää. Työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Kaarina Drombergille perjantaina Helsingissä.

Vastaanottaessaan työryhmän muistion ministeri Dromberg nosti esiin Sailaksen työryhmän tekemän ehdotuksen kulttuuripalveluiden arvonlisäveroprosentin nostamisesta. - Noin kolmannes maamme ammattiteattereista on hakeutunut arvonlisäverovelvollisiksi. Mikäli verokanta muuttuisi 8 %:sta 14 %:iin muuttuisi myös teattereiden tilanne ratkaisevasti, sanoi Dromberg. Muutos tarkoittaisi Drombergin mukaan sitä, että jos teatterit pitäisivät lippujen hinnat entisellään, teattereiden omien lipputulojen määrä vähenisi suoraan arvonlisäkorotuksen määrällä. Jos teatterit taas siirtäisivät korotuksen lippujen hintoihin, olisi sillä vaikutusta lipunmyynnin volyymiin.

- Jo nykytilanteessa lippujen hinnat on optimoitu korkeimmalle mahdolliselle tasolle ilman, että sillä on suuressa määrin vaikutusta kansalaisten tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin. Mikäli korotuksiin mentäisiin, saattaisi sillä olla teattereiden lipputuloihin jopa arvonlisäkorotusta suurempi vaikutus, sanoi Dromberg. - Teattereiden omien tulojen osuus kokonaistuloista on miltei yhtä suuri kuin valtion teattereille osoittaman tuen osuus. Määräraha valtion talousarviossa ei ole seurannut toiminnallista tai yleistä kustannuskehitystä. Ratkaisut, joilla olisi vaikutusta teattereiden lipputulojen määrää alentavasti, ei teattereiden kokonaisrahoituksen kannalta ole mielestäni kannatettava ratkaisu eikä viisasta kulttuuripolitiikkaa.

Työryhmän mielestä joustavuuden lisäämiseksi ja uusien teattereiden lain piiriin pääsyn helpottamiseksi osa jo lain piirissä oleville teattereille myönnettävistä lisähenkilötyövuosista pitäisi voida myöntää määräaikaisina. Valtionosuuden piiriin tulevien uusien teattereiden henkilötyövuodet voisivat alkuvaiheessa olla kokonaan määräaikaisia. Myös teattereiden valtionosuuskelpoisuuden edellytykset tulee määritellä ja edellytysten täyttyminen tarkistaa määräajoin. Opetusministeriön tulisi asettaa työryhmä laatimaan kriteerit. Myös valtionosuuden piiriin tulevien uusien teattereiden valtionosuusedellytysten tarkistaminen tehtäisiin laadittujen kriteereiden perusteella.

Työryhmä esittää harkinnanvaraisen valtionavustuksen määrää korotettavaksi laajentamalla sen käyttötarkoitusta koskemaan kehittämistoimintaa ja tarkistamalla jakokriteeristöä siten, ettei valtionavustuksella olisi vaikutusta henkilötyövuosien määrään. Harkinnanvaraisella valtionavustuksella on tuettu valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävää teatteritoimintaa, kuten alue-, lasten- ja tanssiteatteritoimintaa sekä kiertue- ja ruotsinkielistä toimintaa.

Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen teatteri- ja orkesterilain periaatteena on, että valtionosuus teattereille määräytyy laskennallisesti henkilötyövuosien määrän, henkilötyövuotta kohden vahvistetun euromäärän ja valtionosuusprosentin (37 % paitsi TTT:lla ja Svenska Teaternilla 60 %) perusteella. Henkilötyövuosien määrästä ja henkilötyövuotta kohden vahvistettavasta euromäärästä päättää eduskunta vuosittain valtion talousarvion yhteydessä, ja teattereiden yksikköhinnan vahvistaa opetusministeriö vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

Vuonna 2003 valtionosuutta saa 57 teatteria, joista suuria teattereita (yli 70 htv) on yhdeksän ja keskisuuria (21–69 htv) teattereita 24. Teatteriryhmiä ja pienteattereita lain piirissä on neljätoista, tanssiteattereita kymmenen ja lastenteattereita yhdeksän. Valtionosuutta saavan teatterin ylläpitäjänä voi olla kunta, osakeyhtiö, rekisteröity yhdistys tai säätiö. Vuonna 2003 teattereiden käyttökustannuksiin osoitetaan valtionosuuksina ja -avustuksina yhteensä noin 30 768 000 euroa.

-- -- --

Lisätietoja:

- kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, puh. (09) 160 77487

> > Työryhmämuistio Selvitys teattereiden valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta