Työryhmä: Opiskelevien urheilijoiden kouluttautumista tuettava joustoin

Opetusministeriön työryhmä on pohtinut opiskelevien urheilijoiden taloudellista tilannetta. Työryhmän mielestä oppilaitosten tulee tehostaa urheilijoiden opintoneuvontaa sekä kehittää urheilijan tarpeista lähteviä opiskelumahdollisuuksia ja joustavia opintojärjestelyjä. Huippu-urheilu tulisi hyväksyä syyksi pidentää opiskelijan opiskeluoikeutta sekä syyksi, jonka perusteella on mahdollista saada lisää opintotukikuukausia opintojen loppuun suorittamiseksi. Työryhmä luovutti muistionsa kulttuuriministeri Tanja Karpelalle keskiviikkona Helsingissä. Ministeri Karpelan mielestä on hyvä, että opiskelevien huippu-urheilijoiden asemaan ja heidän tukemiseensa kiinnitetään huomiota, koska huippu-urheilu ja samanaikainen opiskelu on erittäin vaativaa. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa edellytetään kehitettäväksi huippu-urheilun eettistä pohjaa. - Urheilijoiden valmentautumisesta ja opiskelusta huolehtiminen ja siten urheilijoiden tulevaisuuden rakentaminen kuuluu näihin huippu-urheilun eettisiin kysymyksiin. Vastuullisuutta edellytetään yhtä hyvin oppilaitoksilta ja koulutusjärjestelmältä kuin urheilujärjestöiltä. Unohtaa ei myöskään sovi urheilijaa itseään, jolta vaaditaan itsenäistä ja vastuullista opiskelun ja valmentautumisensuunnittelua, sanoi ministeri Karpela vastaanottaessaan työryhmämuistion. Työryhmän keskeiset ehdotukset liittyvät ajankohtaiseen kysymykseen opintoaikojen lyhentämisestä sekä opintotukijärjestelmän kannustavuudesta. - Uskon, että opintojen kannustavaa mallia kehitettäessä voidaan opiskelevien urheilijoiden erityisongelmat ottaa huomioon ja urheilu huipulla nähdä erityisenä perusteena harkittaessa opintoajan pidentämistarvetta ja sovittaessa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta opintojen loppuun saattamiseksi, sanoi Karpela. Karpelan mukaan työryhmän ehdotuksessa on kauttaaltaan näkyvissä huolenpito nuorten urheilijoiden asemasta ja heidän tukemisestaan. - Uskon, että panostus nuoriin urheilijoihin on oikea valinta. Siinä rakennetaan tulevaisuutta myös suomalaisen huippu-urheilumenestyksen näkökulmasta. Työryhmä esittää tuloverolain muuttamista siten, että yksilöurheilijoiden ulkomaiset sponsori- ja kilpailutulot olisi mahdollista siirtää rahastoon samoilla perusteilla kuin kotimaisetkin tulot. Nyt jokainen yli 9 400 euroa vuodessa urheilemisella ansaitseva voi siirtää valtiovarainministeriön hyväksymiin urheilijarahastoihin verovapaasti 20 prosenttia vuosittain Suomessa saamistaan tuloista. Siirron enimmäismäärä on 25 000 euroa vuodessa. Urheilijoiden opiskeluapurahoja tulisi lisätä ja niitä tulisi kohdentaa erityisesti nuorille kehittyville urheilijoille. Apurahaa tulisi voida myöntää tarveharkintaisesti myös opintojen loppuunsaattamiseen. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön tulisi kasvattaa omarahoitusosuuttaan, selkeyttää opiskeluapurahojen myöntämiskriteereitä ja tehostaa tiedotustoimintaa. Työryhmä suosittaa, että myös Olympiakomitea ja lajiliitot harkitsisivat valmennustukien myöntämiskriteereiden muuttamista siten, että tukien piiriin pääsisi nykyistä suurempi joukko ja että erityisesti nuorten kehittyvien urheilijoiden tarpeet huomioitaisiin. Myös nykyistä yksilöllisemmän tarveharkinnan käyttöönottoa tulisi pohtia. Työryhmän mielestä lajiliittojen tulisi nimetä toimihenkilö tai -elin vastaamaan opiskeluihin liittyvästä lajilähtöisestä kehitystyöstä. Perustietoa urheilijan urasuunnittelusta tulisi sisällyttää kaikille tasoille valmentaja-, ohjaaja- ja seurajohdon koulutukseen. Urheiluseurojen tulisi taata nuorille pelaajille sopimuksen kautta mahdollisuus vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen peliuran aikana sekä luoda edellytyksiä kouluttautumiseen urheilu-uran aikana. Myös urheilumanagereiden tulisi huomioida toiminnassaan urheilijoiden urasuunnittelu. Työryhmä näkee ongelmana sen, että urheilijoilla saattaa olla muita opiskelijoita enemmän toimeentulo-ongelmia, koska opintotuki ei riitä kattamaan kaikkia opiskelu- ja elinkustannuksia eikä opiskelun ja valmentautumisen ohella ole aikaa työssä käymiseen. Lisäksi urheilusta aiheutuu kustannuksia, joita valmennustuet eivät riitä kattamaan. Täysipainoinen valmentautuminen voi myös hidastaa opintoja, niin ettei yleinen opintotuki riitä koko tutkinnon ajaksi. Päätoimisen opiskelun ja ammattimaisen valmennuksen yhteensovittaminen edellyttää urheilijalta itsenäistä ja vastuullista opintojen ja valmennuksen suunnittelua. -- -- -- Lisätietoja: työryhmän pj. Mirja Virtala (opetusministeriö), puh. (09) 160 77343 ja työryhmän siht. Tuuli Merikoski-Silius (Suomen Olympiakomitea), puh. 0400-711 728> Työryhmämuistio (2004:17)