Työryhmä: Korkeakoulujen laadunvarmistusta kehitettävä koulutuksen kansainvälistyessä

Tärkein korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen haaste tulevaisuudessa on Bolognan prosessi, jonka tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Berliinin seurantakokouksessa opetusministerit päättivät, että vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä. Työryhmä tekee esityksiä Berliinissä esitettyjen tavoitteiden perusteella siltä osin, kuin korkeakoulutuksen laadunvarmistus vielä vaatii kehittämistä. Esimerkiksi opiskelijoiden osallistuminen korkeakoulujen arviointiin toteutuu Suomessa jo kansainvälisiä vaatimuksia vastaavalla tavalla.

Suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistus koostuu kolmesta osa-alueesta: korkeakoulujen omasta laadunvarmistuksesta, kansallisesta arvioinnista ja kansallisesta korkeakoulupoliittisesta ohjauksesta.

Työryhmän mukaan korkeakouluilla on päävastuu järjestämänsä koulutuksen kehittämisestä ja sen laadusta. Työryhmän mukaan jokaisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun tulee kehittää laadunvarmistusjärjestelmät, jotka kattavat korkeakoulun koko toiminnan. Laadunvarmistusjärjestelmille on asetettu myös muita ehtoja. Niiden tulee täyttää Euroopan korkeakoulualueen laadunvarmistuskriteerit. Niiden olla osa toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmää, kattaa korkeakoulun koko toiminta, nivoutua osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa, olla jatkuvia ja dokumentoituja ja mahdollistaa kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumisen laatutyöhön.

Korkeakoulujen tulee lisätä osallistumistaan sellaiseen kansainväliseen laatuyhteistyöhön, joka lisää suomalaisten korkeakoulujen näkyvyyttä ja kilpailukykyä Euroopassa. Niiden tulee raportoida opetusministeriölle laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisestä osana tavoite- ja tulosohjausprosesseja.

Korkeakoulutuksen kansallisesta arvioinnista vastaa Korkeakoulujen arviointineuvosto. Työryhmä esittää, että arviointineuvosto käynnistää systemaattiset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnit eli auditoinnit. Auditoinnit käynnistetään suunnittelu- ja pilottivaiheella vuosina 2004-2005. Tavoitteena on, että auditointi toteutetaan määrävuosin (esim. 5-6 vuoden välein) ja että kaikkien korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät on auditoitu kerran vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulujen arviointineuvosto kehittää auditointimenettelyn yhdessä korkeakoulujen kanssa.

Korkeakoulujen arviointineuvoston riippumattomuutta arviointia koskevissa asioissa tulisi vahvistaa lainsäädäntöä uudistamalla.

Kansallisesta korkeakoulupoliittisesta ohjauksesta vastaa opetusministeriö, jonka tärkein ohjausväline on korkeakoulujen tavoite- ja tulosohjausprosessi. Työryhmän mukaan korkeakoulujen tavoite- ja tulosohjausprosessia tulee kehittää tukemaan korkeakoulujen laadunvarmistustyötä. Opetusministeriön tulee kehittää ja ottaa käyttöön kriteerit uuden koulutuksen aloittamispäätöksille. Kriteereitä olisivat mm. koulutustarve ja työelämäyhteydet, koulutuksen toteutus, vaikuttavuus ja voimavarat. Lisäksi tulee kehittää kriteerit koulutuksen lakkauttamis- ja olemassaolevan koulutuksen arvioimista koskeville päätöksille.

- - -

Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Arvo Jäppinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77220
- pääsihteeri Tapio Huttula (Korkeakoulujen arviointineuvosto), puh. (09) 160 776912, 040 563 7944
- opetusneuvos Monica Melén-Paaso (opetusministeriö), puh. (09) 160 77439
- opetusneuvos Hannu Sirén (opetusministeriö), puh. (09) 160 77239
- suunnittelija Anna-Maija Liuhanen (Korkeakoulujen arviointineuvosto), puh. (09) 160 76914, 040 514 8893

- - -

>>Työryhmämuistio Korkeakoulutuksen laadunvarmistus (2004:6)