Työn ja tasa-arvon merkitys nuorille lisääntynyt
Nuoret pitävät työtä yhä tärkeämpänä, ja halu sitoutua tiettyyn työpaikkaan on entistä yleisempää. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon merkitys on nuorten keskuudessa lisääntynyt. Vastaavasti nuorten tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on laskussa ja vanhempien taloudellisen tuen merkitys huomattava, käy ilmi Nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) ja Nuorisotutkimusverkoston laatimasta Nuorisobarometrista. Nuorisobarometrissa on tänä vuonna ajankohtaisteemana erilaisuus ja erottautuminen.
Erottautumiseen liittyviä tutkimusaiheita olivat kulutus, elämäntavoitteet ja ulkonäön merkitys. Erilaisuutta tutkittiin kartoittamalla nuorten asenteita maahanmuuttajia ja monikulttuurisuutta kohtaan sekä ottamalla ensimmäistä kertaa ruotsinkieliset nuoret mukaan otokseen. Suomalaisnuoret hyväksyvät erilaisuuden vain tiettyyn pisteeseen asti, vaikka nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin pääosin myönteisesti. Barometri paljastaa myös, että ruotsinkieliset nuoret ovat kulttuurisesti avarakatseisempia kuin suomenkieliset.
Nuorten halu sitoutua kunnolla johonkin työpaikkaan on yleisempää kuin aikaisemmin ja pysyvä työ nuorten tärkeimpiä tavoitteita. Jopa kaksi vastaajaakolmesta kokee, työelämän vaativan nykyisin niin paljon, että monet palavat ennenaikaisesti loppuun. Ruotsinkieliset haluavat useammin vaihtaa työpaikkaa ja suunnittelevat työskentelevänsä tulevaisuudessa ulkomailla. Nuorten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa on kääntynyt lievään laskuun. Nuorten vanhemmiltaan saama taloudellinen tuki on merkittävää. Vanhempien tuki painottuu ennen kaikkea rahaan ja välttämättömyyshyödykkeisiin.
Tulosten mukaan kaikille suomalaisille kuluttajille tyypillinen oman kulutuksen vähättely ja tarve antaa itsestä kuva rationaalisena kuluttajana näkyy myös nuorten kulutusasenteissa. Samoin hyvän laadun ja kestävyyden arvostaminen on nuorillekin tyypillistä kulutuspäätöksiä tehtäessä. Perhesuhteet, asumismuoto sekä koulutus ja työmarkkina-asema ovat selvästi tärkeimmät nuorten kulutustapoja selittävät tekijät. Melko paljon vaikutusta on myös asuinpaikalla. Barometrin mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat sinkut erottuvat näyttäytymiseen panostavina kuluttajina.
Barometrissä tutkittiin mm. ulkonäön merkitystä nuorille sekä sen yhteyttä kulutukseen. Nuorimmille ulkonäkö merkitsee eniten, naisille enemmän kuin miehille, suomenkielisille enemmän kuin ruotsinkielisille ja lapsettomille enemmän kuin perheellisille. Kuitenkin alle 20-vuotiaiden keskuudessa ulkonäkö merkitsee tytöille ja pojille yhtä paljon. Nuoret, joille ulkonäön merkitys on suuri, arvioivat kuluttavansa ikäistään keskivertokuluttajaa merkittävästi enemmän. Niin ikään he mieltävät itsensä pikemmin trendien edelläkävijöiksi kuin perässähiihtäjiksi ja - hieman ristiriitaisesti - ennemminkin massan mukana menijöiksi kuin oman tien kulkijoiksi. Statusta elämäntavoitteenaan pitävät kuluttavat muun muassa vaatteisiin ja juhlimiseen, keskiluokkaisuutta tavoittelevat lasten- ja kodinhoitoon ja sisustukseen sekä elämyksiä tavoittelevat esimerkiksi opiskeluun ja matkustamiseen.
Nuorisobarometriaineiston perusteella suomalaiset nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin pääosin myönteisesti. Suomalaisnuoret haluavat olla itse määrittämässä sitä, mikä on sopiva kansainvälistymisen aste. Ovien meiltä muualle tulee olla auki, mutta meille päin vain raollaan.
Vastaajat eivät ole yksimielisen myönteisiä maahanmuuttajia kohtaan, vaan heidän keskuudestaan erottui kolme suhtautumistapaa: "monikulttuurisen yhteiselon mahdollisuus", "yleiset inhimillisyyttä korostavat arvot" ja "epäilevä suhtautuminen maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen". Esimerkiksi käsitykset kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntymisestä ovat suomalaisista nuorista koostuvan vastaajaryhmän keskuudessa huomattavasti myönteisempiä kuin monikulttuurisesta taustasta tulevien nuorten keskuudessa. Kulttuuristen perinteiden kunnioittaminen ja kulttuurien välisen yhteistyön merkityksen painottaminen tulevat vahvemmin esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten vastauksissa.
Negatiivisimmin monikulttuurisuutta kohtaan asennoituivat syrjäseuduilla asuvat amma¬illisissa oppilaitoksissa opiskelevat kouluttamattomien vanhempien pojat. Ruotsinkielisillä vastaajilla on selvästi eniten kontakteja maahanmuuttajiin ja heidän asenteensa monikulttuurisuutta kohtaan on myönteisempi kuin suomenkielisten. Ruotsinkielisten käsitys kulttuurisesta suvaitsevaisuudesta Suomessa on negatiivisempi kuin suomenkielisten.
-- -- --
Nuora on julkaissut nuorisobarometrejä vuodesta 1994 lähtien. Nuorisobarometri on kuvaus nuorten asenteista, arvoista ja tulevaisuuden odotuksista. Vuodesta 2004 alkaen barometri on tehty yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Kyselyn pysyvinä perusteemoina ovat työ ja koulutus. Tutkimukseen vastasi 1900 suomen- ja 500 ruotsinkielistä 15-29 -vuotiasta suomalaista nuorta.
-- -- --
Nuoribarometri-julkaisun voi tilata Nuorisotutkimusverkosta: [email protected] tai puh. 020 755 2653.
Lisätietoja:
- pääsihteeri Tarmo Manninen (Nuora), puh. 09-160 77356