Toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan lisärahaa koronaviruksen vaikutuksiin erityisesti kulttuurin ja liikunnan toimialoilla
Hallitus päätti vuoden 2020 toisesta lisätalousarvioesityksestä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024. Toisessa lisätalousarvioesityksessä keskitytään koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja muun muassa kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoiden rahoitustilanteen helpottamiseen.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys
Hallitus on päättänyt vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa toimista, joilla helpotetaan koronaviruksen aiheuttamia kustannuksia opetuksen, koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan toimialoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotettu määräraha on 69,4 milj. euroa.
Ylioppilastutkintolautakunta
Ylioppilastutkintolautakunnan kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 1,1 milj. euron lisäystä koronavirustilanteesta johtuviin vuoden 2020 ylioppilastutkintojen järjestämisestä aiheutuviin seurannaisvaikutuksiin. Rahoitus mahdollistaa ylioppilastutkinnon kokeiden maksuttoman uusimisen syksyllä 2020.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan
Koronavirusepidemia on iskenyt kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoihin raskaasti. Hallitus on päättänyt vastata alojen vaikeaan tilanteeseen yli 60 miljoonan euron tuella.
Kulttuurin ja taiteen alalle ehdotetaan yli 40 milj. euron määrärahalisäystä toiminnan tukemiseksi ja pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten kompensoimiseksi. Lisämäärärahalla on tarkoitus tukea taiteen ja kulttuurin toimijoiden toimintaa 31. toukokuuta 2020 asti ulottuvalla ajanjaksolla. Tuki kohdentuisi taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille, taiteilijoille, ammatinharjoittajille, freelancereille ja taiteen ja kulttuurin alan vapaille ryhmille, kulttuuritapahtumille ja muille kulttuurin alan yhteisöille, yhteensä 19 milj. euroa. Tukea myönnettäisiin myös kansallisille taidelaitoksille, yhteensä 3,2 milj. euroa, ja valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille yhteensä 18 milj. euroa.
Lisäksi määrärahaa on tarkoitus kohdentaa Suomenlinnan hoitokunnalle ja Museovirastolle yhteensä 1,3 milj. euroa.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahalisäystä muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Lisäksi hallitus päätti, että lopuilta osin koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.
Koronavirustilanteesta aiheutuvien tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen johdosta ehdotetaan 2,5 miljoonan euron määrärahalisäystä nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille myönnettäviin avustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024
Hallitus sopi keskiviikkona myös vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus varaa kehysriihessä 22 milj. euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti sen piirissä. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi lähihoitajien koulutukseen ehdotettavan lisättävän vuosina 2021–2024 yhteensä 116,5 milj. euroa.
Julkisen talouden suunnitelmaan on sisällytetty myös siirtomäärärahaa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä perhevapailla olevien luku‐ ja kirjoitustaidon ja perustaitojen parantamiseen. Suomen Akatemialle lisätään kertaluonteisesti valtuutta ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimuksen kokoamiseksi ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen lisäämiseen Savonlinnassa kohdistetaan rahoitusta. Sitran lahjoituksen perusteella yliopistoja pääomitetaan vuonna 2020 ja 2022.
Lisämäärärahaa lisätään esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen toteuttamiseen. Myös Kansallismuseon uuden toimintamallin ja näyttelyohjelmiston valmisteluun sekä Kansallisoopperan ja -baletin päänäyttämön väistötilojen kustannuksiin varataan määrärahoja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tilamuutoksista aiheutuviin vuokramenoihin lisätään rahoitusta samoin kuin saamelaismuseo Siidan näyttelytoimintaan ja kalustamiseen.
Lisäksi hallitus on päättänyt, että budjettiriihessä 2020 linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Vuonna 2020 tuoton aleneman täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään vuoden 2020 myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.
Vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen sisällytetään määrärahat laaja-alaiseen toimenpideohjelmaan, jolla huomioidaan koronaepidemian kielteiset vaikutukset lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.
Vuoden toinen lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 9. huhtikuuta.
Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16. huhtikuuta.
Tiedotteen summat saattavat täsmentyä tarkistuslaskelmassa.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
talouspäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
ylijohtaja Mika Tammilehto (toinen aste), puh. 0295 3 30308
ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikunta-asiat), puh. 0295 3 30 115