Team Finland Knowledge -erityisasiantuntija Anna Korpi kirjoittaa koronapandemian turboahtaamasta digitalisaatiosta
Heti alkuun paljastus: olen aivan kypsä zoomeja, teamsejä ja meetejä. Etätyötä, virtuaalivastaanottoja, toinen toistaan käyttökelvottomampia alustoja, online jooga-sessioita. Tätä kirjoittaessa Singaporessa on edelleen voimassa ravintolarajoitus, jossa vain kaksi ihmistä saa istua samassa pöydässä […], joten kotimme ovella on käynyt kohta kaksi vuotta pääosin vain ruokatoimitusfirman lähetti. Tyttäreni päiväkoti oli mahdollisen korona-altistuksen vuoksi kolme päivää kiinni lokakuun lopussa. Omien telcojeni välissä säälin päiväkodin opettajaa, joka sombrero (!) päässään yritti innostaa nelivuotiaita Home Based Learningiin.
HUOH. Jos minulta juuri nyt kysyttäisiin, palaisimme aikaan, jolloin kokoukset aloitettiin kysymällä otatko pullaa ja kahvia, ei kuuluuko, kuuluuko.
Mutta online, eli laajemmin ajateltuna digitalisaatio, on kiistatta suurin koronapandemian voittaja. Viimeistään nyt kaikkien huulilla, maiden reformisuunnitelmissa ja organisaatioiden strategioissa on digitaalinen transformaatio. Pulla ja kahvi eivät siis tule tekemään paluuta ihan hetkeen.
Digitalisaatio to the rescue?
Singaporesta etelään löytyy yksi jo nykyisistä, mutta ennen kaikkea tulevaisuuden, digijättiläisistä. Maailman neljänneksi väkirikkain maa Indonesia digitalisoituu hurjaa vauhtia ja arvioidaan, että sen digitalous kahdeksankertaistuisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Maan johdossa digitalisaatio nähdään paremman tulevaisuuden katalyyttinä. Haja-asutussa saarivaltiossa esimerkiksi 5G-kehitys mahdollistaa paremman opetuksen (jatkuva oppiminen, laadukkaampi etäopetus), paremman terveydenhuollon (laajentaa etälääketieteen mahdollisuuksia), talouden ja työn tuottavuuden kasvua (verkkokauppa haja-asutuilta alueilta, kehittynyt teollinen tuotanto, turismin ja pienyritysten digitalisaatio). Vuonna 2018 voimaan tullut Making Indonesia 4.0. linjaa päätavoitteikseen mm. kehittää Indonesia top 10 taloudeksi globaalisti ja nostaa maan tutkimusintensiteetti kahteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (nyt n. 0,3% BKTstä). Monellakaan mittarilla arvioituna maan lähtötaso ei mairittele, mutta suunta on jyrkällä kulmakertoimella ylöspäin. Esimerkiksi UNESCO Science Reportin 2021 mukaan tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvien tieteellisten julkaisujen määrä lisääntyi vuosina 2012-2019 kolmanneksi eniten juuri Indonesiassa (Intian ja Venäjän jälkeen).
Iso osa Indonesian talouden digitalisaatiosta tulee verkkokaupan lisääntymisestä. McKinseyn mukaan indonesialaiset käyttävät keskimääräistä enemmän aikaa verkossa ja ovat maailman aktiivisimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Helpomman verkko-ostamisen saattaa helposti ajatella keskiluokkaisen kulutusjuhlan boostaamiseksi, mutta kehittyvissä maissa tällä kehityksellä on laajasti suotuisia sosio-ekonomisia vaikutuksia. Indonesiassa iso osa verkkokaupan kasvusta tulee pääkaupunki Jakartan ulkopuolelta. Esimerkiksi naisten osuus verkkokaupan liikevaihdosta on McKinseyn mukaan 35% (vrt. 10% offline vähittäiskaupassa), ja verkkokauppa luo enenevässä määrin uusia työpaikkoja. Vaikka esimerkiksi alustatalouden liiketoimintamalleja kritisoidaan globaalisti työvoiman riistona, niin kehittyvillä työmarkkinoilla alustatalous luo uusia työpaikkoja, istuu hyvin mobile-first maailmaan, eikä eroa laajasta informaalista taloudesta paljoakaan.
Näiden visioiden ja haasteiden merkityksen ja mahdollisuudet näkevät monet. Nokia avasi hiljattain Indonesian Surabayaan 5G Experience Centerin yhdessä paikallisen teleoperaattori Indosat Oredoon, sekä Sepuluh Nopember Institute of Technology (ITS) ja Oulun yliopiston kanssa. Syksyllä avatussa keskuksessa on Center of Creativity, jonka ideana on olla avoin alustaympäristö, jossa teknologia start-upit, opiskelijat ja jopa kilpailijat voivat testata ja kehittää 5G-sovelluksiaan. Center of Knowledge on 5G-testialusta todellisen 5G-ympäristön simulointiin. Center of Excellencessa tarjotaan koulutusta paikallisten digiosaajien määrän kartuttamiseen, sillä yksi digiloikan merkittävimmistä jarruista liittyy juuri osaavan työvoiman puutteeseen.
Suomen Indonesian suurlähettiläs Jari Sinkari sanoi Nokian ja Indosat Oredoon 5G -keskuksen avajaisissa, että Suomi haluaa olla mukana mahdollistamassa Indonesiaan parempaa liitettävyyttä ja luomassa parempia kehitys- ja liiketoimintaedellytyksiä. 5G-yhteistyö mahdollistaa myös laajemmin koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja paikallisen digitalouden innovaatioita, mutta myös muuta suotuisaa kehitystä. Suurlähettiläs sanoi olevansa vakuuttunut, että indonesialaiset opiskelijat keksivät yhteistyön puitteissa monia paikallisista haasteista ja mahdollisuuksista kumpuavia innovaatioita.
Eli vaikka olemme osin jo kurkkua myöten täynnä kaikkea digiä, koronapandemia on turboahtanut digitaalisen transformaation esimerkiksi Aasian kehittyvissä maissa siihen tyyliin, että monet tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista löytyvät näistä teemoista. Kuten Indonesian opetusministeri Nadiem Makarim on sanonut, Indonesia on kultakaivos tulevaisuuden haasteisiin kytkeytyvälle tutkimukselle ja yhteistyölle.
Näissä liikkuvissa junissa on hyvä olla mukana. Kuten suurlähettiläs Jari Sinkari kirjoittaa Ulkoministeriön blogissaan, 5G-keskusta voivat käyttää ponnahduslautana Indonesiaan myös muut suomalaiset yritykset ja toimijat. Suomella on paitsi 5G-airue Nokia, mutta myös muuten paljon annettavaa teknologiaosaamisessa ja osaajien kouluttamisessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.
Miten suomalaiset korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muut koulutustoimijat voisivat paremmin olla mukana näissä tulevaisuuden paikoissa?
Kirjoittaja toimii Team Finland Knowledge -erityisasiantuntijana Singaporessa, toiminta-alueenaan Kaakkois-Aasia.
Tämä kirjoitus on osa artikkelisarjaa, joka käsittelee korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten toimeenpanoa. Kirjoituksia seuraamalla tiedät mitä tapahtuu Team Finland Knowledge -verkostossa, miten linjausten toimeenpanoa seuraava ja kehittävä kv-foorumi toimii, sekä millaisia tapahtumia järjestetään.