Taiteen akateemikon arvonimi kolmelle
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt taiteen akateemikon arvonimen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja, dramaturgi Sirkku Peltolalle, säveltäjä Kaija Saariaholle sekä performanssitaiteilija Roi Vaaralle. Taiteilijat vastaanottavat arvonimen maaliskuussa Helsingissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Tasavallan presidentti myöntää akateemikon arvonimen taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle. Arvonimi on elinikäinen, ja sen perusteella ei saa palkkaa. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti 11.
Taiteen akateemikkoja ovat tällä hetkellä mediataiteilija Eija-Liisa Ahtila, valokuvaaja Carl-Johan (Caj) Bremer, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo, tanssitaiteilija Marjo Kuusela, arkkitehti Juha Leiviskä, kirjailija Hannu Mäkelä, tekstiili- ja muotitaiteilija Vuokko Eskolin-Nurmesniemi sekä kapellimestari Jorma Panula.
Taideneuvoston perustelut
Sirkku Peltola
Sirkku Peltola (s. 1960, Kangasala) on yksi Suomen eniten esitetyistä näytelmäkirjailijoista ja menestyneimmistä ohjaajista. Peltolan ura on mittava, rikas ja monipuolinen. Akateemikon arvonimen myöntämistä Peltolalle perustelee se, että hän edustaa teatteritaidetta näytelmäkirjailijana, dramaturgina ja ohjaajana. Esitystä perustelee myös se, että esittävien taiteiden toimikunta ehdottaa Peltolaa akateemikon arvonimen saajaksi ja se, että Peltola on työskennellyt ja työskentelee laajasti koko Suomessa. Hän on ohjannut esityksiä muun muassa Jyväskylän, Lahden, Kuopion ja Helsingin kaupunginteattereille, KOM-teatterille sekä Tampereen Työväen Teatterille.
Peltola on työskennellyt teatteritaiteen alalla 1980-luvulta asti ja kirjoittanut yli 30 näytelmää. Peltolan estetiikka on vahvaa ja tunnistettavaa. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu niin draamaa, komediaa, lastennäytelmiä kuin musikaalejakin. Hän kuuluu siihen harvalukuiseen nykydramaatikkojemme joukkoon, joka on käsikirjoittanut vaihtoehtoa suurten näyttämöiden angloamerikkalaisille musikaali- ja farssirepertuaareille.
Peltola on menestynyt myös kansainvälisesti. Peltolan näytelmiä on käännetty useille eri kielille ja näytelmiä on esitetty ympäri maailmaa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat esimerkiksi Kotalan perheen sukusaagan aloittanut Suomen hevonen (2004) sekä musikaalit Suruttomat (2004), Patukkaooppera (2007) ja Tytöt 1918 (2018). Hän on saanut useita eri tunnustuksia ja palkintoja, kuten Lea-palkinnon (2002), Olavi Veistäjä -palkinnon (2005), Suomi-palkinnon (2005) sekä Pro Finlandia -mitalin (2018).
Kaija Saariaho
Kaija Saariaho (s. 1952) on kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia taiteilijoita. Kaija Saariahon nimitystä akateemikoksi perustelee sekä hänen poikkeuksellisen laaja, monipuolinen ja yksilöllinen elämäntyönsä että hänen luomisvoimansa ajankohtaisuus. Saariahon nelikymmenvuotinen tuotanto käsittää yli sata erilaista sävellystä. Kansainvälisesti laajimmin hänet tunnetaan oopperasäveltäjänä ja lajin uudistajana, jonka sävellyksiä on esitetty ja levytetty eri puolilla maailmaa. Saariaho on toiminut aktiivisesti yhteistyössä muiden taidealojen toimijoiden kanssa sekä edistänyt Suomen musiikkielämän toimintaedellytyksiä.
Saariahon oopperoissa käydään korkeakulttuurille poikkeuksellisen rohkealla tavalla dialogia aikamme maailmankuvallisista ristiriidoista. Hän on esimerkillään rohkaissut koko uutta säveltäjäpolvea ennakkoluulottomiin ratkaisuihin sekä ulottanut vaikutuksensa myös muihin taiteenlajeihin.
Saariaho on saanut teoksistaan lukuisia merkittäviä kansainvälisiä palkintoja ja kunnianosoituksia, mm. Venetsian biennaalin Kultainen leijona -elämäntyöpalkinnon vuonna 2021. Joulukuussa 2021 New York Times valitsi Saariahon vuoden parhaaksi säveltäjäksi.
Kaija Saariaho on saanut lukuisia muita kansainvälisiä palkintoja uransa aikana, mm. seuraavat: Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto (2000), Grawemeyer-palkinto (2003), Michael Ludwig Nemmers -palkinto (2007), Léonie Sonningin musiikkipalkinto (2011) ja Frontiers of Knowledge -palkinto (2017). Saariaholle on myönnetty myös Pro Finlandia mitali vuonna 2005 sekä Sibelius-palkinto vuonna 2009.
Kaija Saariahon valintaa perustelee poikkeuksellisen uraauurtava ja merkittävä kansainvälinen ura sekä se, että häntä ovat ehdottaneet akateemikoksi musiikkitoimikunta ja esittävien taiteiden toimikunta.
Roi Vaara
Roi Vaara (s.1953, Moss, Norja) on kansainvälisesti arvostettu performanssitaiteen pioneeri, joka on tehnyt alaa näkyväksi Suomessa 1980-luvulta alkaen. Akateemikon arvonimen myöntämistä performanssitaiteilija Roi Vaaralle perustelee se, että hän edustaa visuaalisiin taiteisiin kytkeytyvää taiteenalaa, jota ei ole ollut akateemikkokunnassa aiemmin. Se toisi monimuotoisuutta taiteen akateemikkojen kokonaisuuteen ja nostaisi performanssitaiteen asemaa. Esitystä perustelee myös se, että visuaalisten taiteiden toimikunta on esittänyt Vaaraa taiteen akateemikoksi.
Roi Vaara on paitsi performanssitaiteen pioneeri niin myös video-, installaatio- ja yhteisötaiteen edelläkävijä Suomessa. Roi Vaaran taiteellinen ura alkoi jo 1980-luvun alussa, jolloin hänen Valkoinen mies -performanssinsa muutti kuvataiteen paradigmaa ja performanssitaiteesta tuli kiinnostava taidemuoto Suomessa. Roi Vaara on tehnyt yli 500 performanssia ja hänen taidettaan on ollut esillä yli 50 maassa.
Vuodesta 1988 Vaara on ollut aktiivinen vaikutusvaltaisessa performanssikollektiivissa, Black Market Internationalissa, jonka pitkäkestoisten performanssien toiminnan moodi perustuu vapaaseen ja avoimeen ideoiden vaihtoon. Vuonna 2001 Vaara järjesti Helsingissä maailman suurimman performanssitaidefestivaalin EXIT. Avoimen kutsun otti vastaan noin 300 taiteilijaa 34 maasta. Myös Poikkeustila-festivaali ja Ö-ryhmän toiminta olivat uraauurtavia Suomessa.
Roi Vaara sai Ars Fennica -palkinnon vuonna 2005 ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 2010. Hän on Muu ry:n perustaja- ja kunniajäsen. Vaara opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1972–75 ja Jyväskylän yliopistossa 1976–77. Hän on luennoinut ja opettanut taidekouluissa, -yliopistoissa ja -akatemioissa lukuisissa maissa.
Taustaa
Akateemikkojen Kirsi Kunnas-Syrjän, Ralf Långbackan sekä Outi Heiskasen kuoltua akateemikon arvonimi on siten tällä hetkellä kahdeksalla ansioituneella taiteenharjoittajalla.
Tieteen alalla akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kuudellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla.
Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Laura Norppa, p. 0295 330 050