Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille

Tausta

Liikkuva opiskelu/korkeakoulut -kehittämisavustuksilla tuetaan liikuntain (390/2015), Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) ja hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman (2023) toimeenpanoa korkeakoulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisen osalta.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa. 

Hallitusohjelman Suomi liikkeelle -ohjelman keskeisten toimenpiteiden joukossa on kaikkien korkeakoulujen Liikkuva opiskelu -toimintaan hakeutumisen edistäminen, liikuntaosaamisen vahvistaminen eri koulutusaloilla ja poikkihallinnollinen yhteistyö liikkumisen edistämiseksi.

Liikkuva opiskelu, korkeakoulut

Liikkuvassa opiskelussa liikunnallisella toimintakulttuurilla tarkoitetaan henkilöstön ja opiskelijoiden asenteita, toimintaa ja osaamista sekä oppilaitoksen olosuhteita, rakenteita, toimintatapoja ja johtamista. Liikunnallista toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Kehittäminen on suunnitelmallista ja organisoitua. Kehittämistyön tuloksia seurataan ja arvioidaan. (Nykytilan arviointi korkeakouluille -työkalu https://liikkuvaopiskelu.fi/tyokalut/nykytilan-arviointi/. Keskeistä kehittämisessä on toiminnan integroituminen korkeakoulun ja opiskelijoiden arkeen, laaja-alainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen. 

Liikkuva opiskelu -toiminnalla on monia hyötyjä. Liikkumisen ollessa osa opiskelupäivää edistetään nuorten opiskelukykyä ja hyvinvointia monipuolisesti. Liikkuva opiskelu -kokonaisuudessa opiskelukyvyn edistämisellä tarkoitetaan oppimisen, opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin parantamista kehollisin, toiminnallisin ja liikunnallisin keinoin. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Liikkuva opiskelu -toiminnalla voidaan tukea esimerkiksi opiskelijan opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia suhteita, jaksamista ja hyvinvointia sekä tarjota ilon, osallisuuden, oppimisen ja pystyvyyden kokemuksia. 

Liikkuva opiskelu -toiminnasta tehdyn raportin (Siekkinen & Vehviläinen 2023) mukaan opiskelupäivien liikunnallistamisessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota laaja-alaiseen kehittämiseen. Koko henkilöstön tietoisuutta oppilaitoksessa tapahtuvasta liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämistoiminnasta tulee lisätä. Toimintojen näkyväksi tekeminen ja integroiminen arkeen vaatii opetuksen järjestäjiltä sekä strategisia kirjauksia että resursointia. Liikkuva opiskelu -toimintaa tulee suunnata tukemaan oppilaitosyhteisön toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämisessä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Kehittämisavustusten tavoitteena on 

1. rakentaa ja juurruttaa liikunnallinen toimintakulttuuri korkeakouluihin ja
2. lisätä korkeakouluopiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa 

Erityisesti toivotaan painotettavan vähän liikkuvien opiskelijoiden kohderyhmää. 
Korkeakoulu koordinoi hanketta kehittämällä toimintaa tukevia rakenteita, toimintatapoja ja yhteistyötä. Jokainen hanke voi kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan, organisaation omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. 

Toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen ja asenteiden muuttamiseen, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen oppitunneilla ja opiskelupäivän aikana sekä oppilaitoksen ulko- ja sisäolosuhteiden muuttamiseen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavimmiksi. Toiminnan toteutuksessa on keskeistä opiskelijoiden osallisuuden, oppimisen ja opiskelun edistäminen. 

Vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi tulee toteuttaa useita toimenpiteitä ja integroida toiminta osaksi oppilaitoksen ja opiskelijoiden arkea. Hankkeessa voidaan mallintaa aiempia hyviä käytäntöjä sekä kehittää uusia toimintamalleja. 

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain mukaisesti olla lähtökohtana sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hankkeissa tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä soveltavan liikunnan ja liikkumisen mahdollisuuksiin. Hakemuksessa tulee kuvata, miten hankkeen toiminnalla ja odotettavissa olevilla tuloksilla edistetään opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Hakijoita pyydetään rekisteröitymään Liikkuvaan opiskeluun: Lähde mukaan - Liikkuva opiskelu Hankkeen toimenpiteiden tunnistamisessa tulee hyödyntää Liikkuva opiskelu Nykytilan arviointi korkeakouluille -työkalua ja täyttää lomake osoitteessa: https://liikkuvaopiskelu.fi/tyokalut/nykytilan-arviointi/. Hakemukseen tulee liittää vuoden 2024 aikana tehty Nykytilan arviointi. 

Johdon tulee olla sitoutunut hankkeen toteuttamiseen (ks. Johdon tarkistuslista osoitteessa www.liikkuvaopiskelu.fi/fi/johtamisen-tarkistuslista). Hakemuksessa tulee ilmoittaa, milloin korkeakoulun johto on käsitellyt asian (esim. kokouspäivämäärä).

Liikkuva opiskelu -toiminnan keskeisiä menestystekijöitä:

1. Liikkuva opiskelu -toiminnan organisointiin kohdistuvat toimenpiteet

• Kehitetään aktiivista toimintakulttuuria vaikuttamalla henkilöstön ja opiskelijoiden asenteisiin, toimintaan ja osaamiseen sekä oppilaitoksen olosuhteisiin (sisä- ja ulkotiloissa), rakenteisiin ja toimintatapoihin
• Kehitetään Liikkuva opiskelu -toiminnan johtamista osana organisaation toimintaa ja nimetään toiminnan koordinoinnista vastaava henkilö sekä tiimi
• Osallistetaan opiskelijoita sekä henkilöstöä toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
• Edistetään Liikkuva opiskelu -toiminnassa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, saavutettavuutta ja esteettömyyttä
• Kirjataan toimintaa pitkän tähtäimen suunnitelmiin, vuosisuunnitelmiin (esimerkiksi vuosikello) ja/tai kurssisisältöihin.

2.  Opetukseen kohdistuvat toimenpiteet     

• Vähennetään istumista ja paikallaanoloa sekä staattisia työasentoja
• Pidetään opetuksessa liikettä lisääviä taukoja
• Käytetään liikettä lisääviä toiminnallisia menetelmiä 
• Hyödynnetään teknologiaa liikkumisen lisäämiseksi
• Opinnoissa edistetään opiskelu- ja työkykyä
• Verkko-opetuksessa/etäopetuksessa istumisen tauottamisen huomiointi

3. Oppilaitokseen ja opiskelijoihin kohdistuvat toimenpiteet

• Kehitetään oppilaitoksen olosuhteita niin, että ne kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen ja asentojen vaihteluun, ja lisäävät opiskelupäivän aikaisen liikkumisen mahdollisuuksia sekä oppitunneilla että niiden välisenä aikana
• Lisätään liikuntatilojen käyttöä opetuksesta vapaana aikana
• Kehitetään vähän liikkuvien opiskelijoiden tunnistamista (liikkumisen puheeksi ottaminen) ja heille tarjottavaa tukea (esimerkiksi Personal Trainer -toiminta)
• Kehitetään opiskelijoiden vertaisliikuttamista (esim. liikuntatutorit, -agentit tai -aktivaattorit)
• Kehitetään liikkumisen ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia opiskelupäivän aikana tai sen välittömässä läheisyydessä
• Kannustetaan opiskelijoita fyysisesti aktiivisiin opiskelumatkoihin
• Hyödynnetään tapahtumia ja tempauksia liikkumisen, liikunnan ja opiskelukyvyn lisäämisessä
• Edistetään hyvinvointia ja opiskelukykyä hyödyntämällä liikkumista opiskeluyhteisöön kiinnittymisen, yhteisöllisyyden (ryhmäytyminen), jaksamisen ja palautumisen sekä opiskeluinnon tukemisessa

4. Yhteistyöhön kohdistuvat toimenpiteet

• Tehdään moniammatillista yhteistyötä liikkumisen ja opiskelukyvyn edistämiseksi
• Kehitetään Liikkuva opiskelu -toimintaa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon (YTHS/hyvinvointialueet) kanssa ja osana opiskeluhyvinvoinnin tukitoimia
• Kehitetään hankkeen sisäistä yhteistyötä ja edistetään hankkeen toimijoiden sitoutumista liikkumisen edistämiseen
• Tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, kuten eri oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen, liikuntaseurojen ja muiden järjestöjen, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden sekä kuntien ja kunnan eri toimialojen (esim. nuoriso-, liikunta- ja tekninen toimi) kanssa.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja painopisteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu, laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet 

Hankeavustusta haetaan ajalle 1.8.2024-30.6.2025. Hankkeet ovat yksivuotisia. 

Arvioinnissa etusijalle voidaan laittaa sellaiset hankkeet, jotka eivät ole saaneet lähivuosina opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnallisen elämäntavan avustusta opiskelijoiden liikkumisen lisäämiseen korkeakouluissa.

Mikäli Suomi liikkeelle -ohjelmaa linjaava Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä päättää vuoden 2025 määrärahoja linjatessaan kohdistaa avustuksia tämän haun mukaiseen toimintaan, voi tästä hausta avustusta saaneet hakea uutta avustusta jatkohankkeena 2. hankevuodelle. 

Hankkeiden tulee olla selkeitä kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita tai sovelletaan aiempia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja uuteen ympäristöön. Korkeakoulu koordinoi hanketta. Avustuksia myönnettäessä painotetaan poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä liikunnan läpäisyperiaatetta. Hallinnonalojen välisessä yhteistyössä korostetaan liikunta- ja opetus- sekä olosuhdeasioista vastaavien hallinnonalojen ja hyvinvointialueiden yhteistyön merkitystä ja yhteisiä toimenpiteitä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Korkeakoulun/-jen toivotaan tekevän laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, kuten eri oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen, liikuntaseurojen ja muiden järjestöjen, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden sekä kuntien ja kunnan eri toimialojen (esim. nuoriso-, liikunta- ja tekninen toimi) kanssa. Hankkeisiin voi sisällyttää näiden toimijoiden toimenpiteitä ja/tai palveluita.  

Haussa painotetaan usean korkeakoulun yhteisiä hankkeita, mikä voidaan katsoa eduksi hakemusten arvioinnissa. Kun avustusta haetaan usean korkeakoulun yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva korkeakoulu hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien korkeakoulujen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli ministeriöltä on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.  

Hankkeen muun rahoituksen tulee olla vähintään 40 prosenttia hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus tulee pystyä osoittamaan tuloslaskelmassa tiliselvityksen yhteydessä.

Liikunnallisen elämäntavan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä ministeriö huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavoitteisiin hankkeen toimintojen vakiinnuttamiseksi osaksi normaalia toimintaa.

Avustusta ei voida myöntää perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei tueta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana avustettaviin hankkeisiin. Koulu- ja opiskeluyhteisöä kehittäessä on tärkeää ottaa huomioon myös henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen osana hankekokonaisuutta. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät kuitenkaan ole henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvat kulut. 

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom)

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Likes Jamk/Liikkuvat-kokonaisuus huolehtii käytännössä kehittämisavustuksia koskevasta seurannasta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Hankkeiden seurantaan ja arviointiin liittyvien henkilötietojen käsittelyn perusteet ja rekisteröidyn oikeudet on kuvattu tietosuojailmoituksissa, ks. https://okm.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittely (OKM). Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Määrärahalla tuettavien hankkeiden kaikkien oppilaitosten tulee rekisteröityä Liikkuva opiskelu -ohjelmaan internetsivuilla Lähde mukaan - Liikkuva opiskelu ja tehdä nykytilan arviointi internetsivuilla https://liikkuvaopiskelu.fi/tyokalut/nykytilan-arviointi/

Liikkuva opiskelu (yhteistyössä verkostonsa kanssa) tarjoaa hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua osoitteessa www.liikkuvaopiskelu.fi tai olemalla yhteydessä Liikkuvan opiskelun työntekijöihin.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hanketoiminnasta aiheutuvat suoranaiset kustannukset, kuten

• koordinaattorin ja ohjaajien palkat ja palkkiot,
• koordinaattorin ja ohjaajien matkakustannukset,
• koulutuskustannukset,
• markkinointikustannukset,
• liikuntavälineiden hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset (enintään 30 % kokonaiskustannuksista, ylimenevää osuutta ei huomioida kokonaiskustannuksiin),
• vuokrakustannukset muista kuin korkeakoulun tai toiminnan järjestäjän omista tiloista.

Hankittavasta välineistöstä tulee sisällyttää alustava kuvaus hakulomakkeeseen.

Hyväksyttäviä palkkakustannuksia ovat hanketta varten palkattujen henkilöiden palkkakustannukset ja vakinaisten työntekijöiden hankkeelle kohdennettujen toimenpiteiden tekemisestä aiheutuvat korvaukset. Muilta osin hankkeen kokonaiskustannuksiin ei voi sisällyttää vakinaisen henkilöstön palkkakustannuksia. Kaikki hankkeen palkkakustannukset tulee kohdentaa hankkeen kustannuspaikalle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 
Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja -rajoitukset kokonaisuudessaan: https://okm.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. 

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa. 

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella: https://okm.fi/avustukset.