Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustukset liikkumisen lisäämiseksi

Suomi liikkeelle -ohjelman kokeilu- ja innovaatioavustuksilla tuetaan kokeilu- ja innovaatiohankkeita, joiden tavoitteena on lisätä väestön liikkumista (fyysistä aktiivisuutta).

Avustuksella toteutettava, liikkumista lisäävä, kokeilu ja innovaatio:

• on uusi 
• on monistettavissa ja laajennettavissa oleva
• kehittää ja lisää eri ikä- ja väestöryhmien liikkumisen tapoja ja määrää
• parantaa eri sidosryhmien välistä verkostoitumista sekä poikkihallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä liikkumisen lisäämiseksi. 

Kokeilu ja innovaatio voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Se voi liittyä esimerkiksi kävelyyn ja pyöräilyyn, ulkoiluun, luonnon virkistyskäyttöön, omaehtoiseen tai organisoituun liikkumiseen, viestintään, työelämään tai ikääntyneiden ja perheiden arkeen. 

Kokeilu- ja innovaatiohankkeelle on eduksi sen kohdistuminen väestöryhmiin, jotka liikkuvat erityisen vähän ja/tai jotka tarvitsevat erityistä tukea liikkumiseensa. 

Hankkeelle on eduksi usean toimijatahon yhteistyö liikkumisen lisäämisessä. Hankkeessa voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurojen ja muiden paikallisten yhdistysten sekä yritysten kanssa.

Mitä tarkoitetaan kokeiluilla ja innovaatioilla?

Kokeilulla testataan pienimuotoisesti uudenlaista tapaa toimia. Päämääränä on ratkaista toiminnan haasteita. Kokeilulla pyritään saamaan aikaan tietoa muutosten toimivuudesta ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.¹

Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tavoitteena on tuottaa lisäarvoa. Innovaatio voi olla esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatio, prosessi-innovaatio tai koko palvelujärjestelmää koskeva systeeminen innovaatio. Innovaatioiden avulla voidaan hakea uusia ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan erityispiirteitä ovat käyttäjälähtöisyys, avoimuus, verkostomaisuus ja sosiaaliset innovaatiot. Innovaatiot johtavat uusiin palveluihin ja toimintatapoihin.² 

Kokeilun ja innovaation lähtökohtana tulee olla kohderyhmän arjen ja elämänpiirin ymmärtäminen. Kokeilun ja innovaation on tärkeää perustua tutkimustietoon tai muuhun näyttöön. Kokeilun ja innovaation kohderyhmä on hyvä ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun.

Lisätietoja Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä: www.okm.fi/suomiliikkeelle

¹ Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/kokeileva-kehittaminen-kohti-eettisempaa-toimintakulttuuria/1-miten-tunnistamme-kokeilun-tarpeen

² Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-toimielimet-ja-johtaminen/kunnan-johtaminen/kuntien-toiminnan-uudistaminen/innovointi

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

• hankkeen laatu suhteessa haun tavoitteisiin
• hankkeen toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus
• hankkeen monistettavuus ja laajennettavuus. 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan pääsääntöisesti ajalle 1.8.2024-31.12.2025. 

Jos avustusta haetaan usean yhteisön yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli ministeriöltä on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.  

Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen. Pienin haettava avustussumma on 20 000 ja suurin 250 000 euroa. Hankkeella tulee olla muuta rahoitusta vähintään 25 prosenttia. Muu rahoitus tulee osoittaa tuloslaskelmassa tiliselvityksen yhteydessä. Muu rahoitus ei voi olla laskennallista, esimerkiksi omien tilojen laskennallisia vuokria, vyörytyseriä tai talkootyötä, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa.

Avustusta ei myönnetä hankkeille, joiden päätarkoitus yksittäisen tapahtuman järjestäminen, varusteiden ja välineiden hankinta tai tutkimus. 

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä tai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta taikka jos valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslaissa tarkoitettu seuraamusmaksu. (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 75 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Hankeavustusta haetaan ajalle 1.8.2024-31.12.2025. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä ja se tulee ilmetä hakemuksessa. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan: https://okm.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Seurannan toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemä ja toimeksi saanut taho. Hankkeiden seurantaan ja arviointiin liittyvien henkilötietojen käsittelyä koskeva tietosuojailmoitus rekisteröidyille julkaistaan okm.fi-sivustolla ennen henkilötietojen käsittelyn alkamista. Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.  

Kaikki määrärahalla avustettavissa hankkeissa syntyvät kokeilut ja innovaatiot ovat julkista tietoa, joka raportoidaan avustuksen myöntäjälle. Myöntäjä voi julkaista tiedot julkisissa tietolähteissä.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa. 
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella: https://okm.fi/avustukset