PISA 2015 -teemaraportti: Suomessa kansainvälisesti tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä
OECD julkisti tiistaina PISA- ja PIAAC-tutkimuksiin perustuvan Equity in Education: Breaking down barriers to social mobility –teemaraportin. Raportissa nousee esiin Suomen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, varsinkin heikommista sosioekonomisista taustoista tulevien oppilaiden hyvä menestys ja eteneminen verrattuna OECD-maihin keskimäärin.
PISA 2015 -tutkimuksen mukaan Suomessa koulujen väliset erot ovat muihin maihin verrattuna pieniä. Koulusta johtuva vaihtelu heikosta taustasta tulevien oppilaiden tuloksissa on OECD-maiden pienintä.
Ylipäänsäkin Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus oppilaiden tuloksiin on OECD-maiden pienimpiä*. Suomessa on keskimääräistä enemmän oppilaita, jotka menestyvät heikommasta taustasta huolimatta.
Heikommista taustoista tulevat (alin 25 % sosioekonomiselta taustaltaan) olivat myös Suomessa keskimääräistä useammin tyytyväisiä elämäänsä ja kokivat kuuluvansa kouluyhteisöön verrattuna OECD-maihin.
– Suomalaisen koulutuksen vahvuus on sen tasa-arvo. Meillä jokainen saa taustasta riippumatta hyvät edellytykset elämään ja oppimiseen. PISA-tutkimukset ovat vahvistaneet tämän kerta toisensa jälkeen, vaikka myös varoitusmerkkejä on horisontissa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Huolimatta erinomaisista tuloksista sosioekonomisen taustan vaikutus selittää entistä enemmän oppimistulosten vaihteluita myös Suomessa. Vuodesta 2006 alkaen sosioekonomisen taustan vaikutus tulosten vaihtelusta on kasvanut Suomessa 1,8 prosenttiyksikköä.
– Peruskoulun tasa-arvoa haastaa tutkijoiden mukaan erityisesti koulun ulkopuolisten tekijöiden kasvava vaikutus oppilaiden elämään. Hallitus on kaksinkertaistanut peruskoulun tasa-arvorahoituksen, jolla tuetaan haastavilla alueilla toimivia kouluja. Olemme myös luoneet vastaavan rahoituksen päiväkodeille, sillä tasa-arvon pohja luodaan varhaiskasvatuksessa, opetusministeri sanoo.
– Oppimistulosten lasku on otettu vakavasti. Peruskoulua on kehitetty vuosina 2015-2018 kärkihankerahoituksella, opettajankoulutukseen on panostettu ja uudet opetussuunnitelmat yläkouluissa otettu käyttöön, ministeri jatkaa.
Aikuisten PIAAC-tutkimuksen mukaan vanhempien koulutus ennustaa lapsien koulutustasoa. Koulutus on vähiten perinnöllistä Uudessa- Seelannissa, Suomessa ja Ruotsissa ja koulutuksellinen nousu suurinta Suomessa, Koreassa, Venäjällä ja Singaporessa. Näissä maissa useampi kuin joka toinen aikuinen ilmoitti PIAAC- tutkimuksessa koulutuksensa olevan korkeampi kuin vanhemmillaan. Koulutuksellinen nousu on vähenemässä 21 maassa, Suomi on näiden joukossa. Väheneminen näkyy siten, että koulutuksellista nousua on selvästi vähemmän nuorissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
Lisätietoja:
- PISA: opetusneuvos Tommi karjalainen (OKM), puh. 02953 30140
- PIAAC: opetusneuvos Petri Haltia (OKM), puh. 02953 30096
- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 02953 30276
* Klo 14.05: Tiedotetta tarkennettu: muutettu sana "pienin" muotoon "pienimpiä"