Sivistyshallinnon toiminta tiivistyy viiteen virastoon
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan nykyisistä virastoista ehdotetaan muodostettavaksi viisi virastoa. Tavoitteena on keventää hallintoa ja vahvistaa vaikuttavuutta yhtenäistämällä virastojen toimintatapoja ja lisäämällä yhteistyötä. Samalla muutetaan virastojen toimintaan liittyviä lakeja. Uudet virastot voisivat aloittaa vuoden 2026 alusta.
Uudistuksen tavoitteena on yhdistää hallinnonalan yksittäisiä virastoja suuremmiksi yksiköiksi tehokkuuden lisäämiseksi. Sivistyshallintoon luodaan yhtenäisiä toimintamalleja ja kehitetään virastoille yhteisiä palveluita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluisivat jatkossa seuraavat virastot:
- kasvatukseen, koulutukseen ja kieleen liittyviä tehtäviä hoitava Opetushallitus, johon yhdistettäisiin Kotimaisten kielten keskus
- arkisto- ja kirjastotoimintaan liittyviä tehtäviä hoitava Kansallisarkisto, johon yhdistettäisiin Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto
- kulttuuriperintöön liittyviä tehtäviä hoitava Museovirasto, johon yhdistettäisiin Suomenlinnan hoitokunta
- taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä tehtäviä hoitava Taide- ja kulttuurivirasto, joka olisi uusi virasto ja johon siirtyisivät Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
- tieteen edistämisestä vastaava Suomen Akatemia, joka jatkaisi toimintaansa.
Nykyisistä virastoista Opintotuen muutoksenhakulautakunta on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle osaksi Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa.
Sivistyshallintouudistuksesta lausuntokierroksella saatu palaute on huomioitu muun muassa virastojen nimissä ja virastojen toimintaa koskevien lakien sisällöissä. Myös ehdotuksia avaavia perusteluja ja vaikutusten arviointeja on kuvattu tarkemmin hallituksen esityksessä.
Hallituksen esitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026, jolloin uudet virastot aloittaisivat toimintansa.
Virastojen tehtävistä säädetään yhteisesti ja erikseen
Sivistyshallintouudistusta koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäviksi laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista sekä tarkemmin eri virastojen tehtäviin, organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät virastolait. Uutena lakina säädettäisiin laki Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan teknisiä muutoksia Suomen Akatemiasta annettuun lakiin.
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtäviä jatkavasta uudesta virastosta säädettäisiin Taide- ja kulttuurivirastosta annettavassa laissa. Virastojen yhdistämisen yhteydessä ehdotetaan uudistettavaksi myös taidetoimikuntarakennetta. Jatkossa valtioneuvoston nimittämä taide- ja kulttuurineuvosto korvaisi valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat sekä nykyisen taideneuvoston. Taide- ja kulttuurineuvosto päättäisi vertaisarviointiin perustuen taiteilijoille ja taiteilijaryhmille myönnettävistä apurahoista. Hakukohtaisesti taiteen ammattilaisista ja asiantuntijoista koottavat arviointipaneelit antaisivat hakemuksista lausuntonsa neuvoston päätöksenteon pohjaksi.
Laissa Opetushallituksesta säädettäisiin sen kasvatukseen, koulutukseen ja kieleen liittyvistä tehtävistä. Kotimaisten kielten keskus toimisi uudessa Opetushallituksessa sen osastona. Opetushallituksessa jatkaisivat nykyiset erillisyksiköt eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama johtokunta toimisi neuvottelukuntatyyppisenä toimielimenä tukemassa Opetushallituksen toimintaa.
Kansallisarkistosta annettavan lain mukaan Kansallisarkisto jatkaisi toimintaansa ja siihen yhdistyisivät toimintayksikköinä Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto. Kansallisarkistoa velvoittavana lakina säädetään Saavutettavuuskirjasto Celian palveluista.
Museovirastossa toimisivat sitä koskevassa laissa erikseen mainitusti Suomen kansallismuseo ja Suomenlinnan hoitokunta. Museoviraston hallinnassa olevien Suomen kansallismuseon kokoelmien hallinta kuuluisi jatkossakin Suomen kansallismuseolle. Suomenlinnan neuvottelukunnan tehtävänä olisi edistää Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen liittyvää yhteistyötä. Suomenlinnan alueella valtion kiinteistövarallisuuden haltijana toimisi Museovirasto.
Suomen Akatemiasta annettua lakia on vast’ikää uudistettu erillisenä säädöshankkeena. Lakiin on tehty muutoksia, joilla selkeytetään Akatemian hallinnollisia rakenteita ja vahvistetaan Akatemian hallituksen strategista työskentelyä. Sivistyshallintouudistuksessa lakiin tehtäisiin vain teknisiä muutoksia.
Virastojen tehtävistä säädetään edelleen myös muussa lainsäädännössä. Lainsäädäntöä tarkennetaan valtioneuvoston asetuksilla ja virastojen maksuasetuksilla.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi, p. 0295 330 234