Selvitys: Vuorovaikutustaidot opiskelutaitojen ohella tärkeimpiä kansalaistaitoja
Selvityksen mukaan nuorten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä osallistumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja pidetään opiskelutaitojen ohella kaikkein tärkeimpinä kansalaistaitoina, jotka nuorten tulisi hallita siirtyessään kouluasteelta toiselle ja koulun päätyttyä. Yhteiskunnallinen osaaminen, ymmärrys ja kyky toimia yhteiskunnassa nähdään myös tärkeäksi.
Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön Opetushallitukselta tilaamasta selvityksestä, jossa selvitettiin demokratiakasvatuksen toteutumista perusopetuksen kouluissa, lukioissa sekä ammattikoulutuksen oppilaitoksissa. Kyselyn avulla saatiin konkreettista tietoa mm. koulujen ja oppilaitosten osallistumista tukevasta toimintakulttuurista, lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista koulun arjessa sekä oppilaskuntatoiminnasta.
– Suomalaisen osallistuvan demokratian tulevaisuuden kannalta koulujen ja oppilaitosten rooli on keskeinen. Me tiedämme sen, että suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat eurooppalaisessa vertailussa parhaat, mutta nuortemme kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on vertailun hännillä, opetusministeri Jukka Gustafsson sanoi vastaanottaessaan selvityksen.
Samalla ministeri muistutti, että parhaillaan lausuntokierroksella oleva ehdotus perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamiseksi vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta.
– Lisäksi tavoitteenamme on vakiinnuttaa vuonna 2014 oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin tekemällä tarvittavat muutokset perusopetuslakiin sekä vahvistaa lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Tämän lisäksi me haluamme avata koulut kansalaisjärjestöille ja yhteiskunnallisille liikkeille. Näin lapset ja nuoret voivat tutustua laajasti erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan jo kouluaikanaan.
Selvityksessä esitetään demokratiakasvatuksen kehittämiseksi, että alaluokkien oppiaineisiin kytkettäisiin ensimmäiseltä luokalta lähtien yhteisö- ja kansalaistaitokokonaisuus, jolle olisi varattu oma tuntiresurssi. Selvityksen mukaan lasten osallistumista edistäviin asenteisiin ja toimintatapoihin voidaan vaikuttaa parhaiten, mitä varhemmin asioita opetetaan.
Selvityksen mukaan koulun ja oppilaitoksen jokapäiväisiä käytänteitä, kuten hyviä käytöstapoja, tulisi pohtia yhdessä, ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten tulisi sitoutua niihin. Konkreettisia toimia oppilaiden todellisen kuulemisen ja osallisuuden varmistamiseksi pitäisi lisätä koulun ja kunnan kaikessa toiminnassa. Oppilaskuntatoimintaa tulisi vahvistaa lainsäädännön kautta.
Selvityksen mukaan osallistumista tukevaa mediakasvatusta olisi vahvistettava. Nuoren vapaa-ajalla oppimat mediataidot ja muu osaaminen pitäisi kyetä kytkemään kouluopetukseen ja hyödyntämään myös yhteiskunnallisen osaamisen ja vaikuttamisen vahvistamisessa. Selvitys kannustaa lisäämään avointa keskustelua aktiivisen kansalaisuuden teemoista koko yhteiskunnassa.
Selvityksessä kerättiin tietoja myös osallistumista tukevasta mediakasvatuksesta. Sitä koskeva aineisto on koottu kouluille ja oppilaitoksille suunnattuun Osallistavan mediakasvatuksen toimintaohjelmaan, joka on luettavissa Opetushallituksen verkkosivuilla.
Demokratiakasvatusselvitys (OPH:n verkkosivuilla)
Osallistavan mediakasvatuksen toimintaohjelma (OPH:n verkkosivuilla)
Lisätietoja:
johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 09 160 77268
erityisavustaja Aleksi Kalenius, puh. 040 125 1032