Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta valmistunut
Opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt selvityksen Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen toiminnan vaikuttavuudesta. Selvityksessä tarkastellaan kulttuuri-instituuttien ja niitä ylläpitävien organisaatioiden omia käsityksiä vaikuttavuudesta. Selvityksen toteutti Miltton Oy.
Selvityksen tavoitteena on tarjota lisää tietoa ja ymmärrystä kulttuuri-instituuttien toiminnasta ja niiden vaikuttavuudesta sekä tunnistaa vaikuttavuuden keskeisiä osa-alueita ja kriittisiä menestystekijöitä. Selvitys pohjautuu pääasiassa instituuttien edustajien itsearviointiin.
Kulttuuri-instituuttien itsensä mukaan niiden tärkeimpiä vaikuttavuuden osa-alueita ovat verkostot ja vuorovaikutus, maakuvan edistäminen ja kulttuuridialogi maiden välillä sekä nousevana osa-alueena yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
- Verkostojen ja kumppanuuksien ajatellaan olevan instituuttien tärkeimpiä vahvuuksia, erityisesti siksi, että ne tukevat muiden tavoitteiden saavuttamista, kuten taiteilijoiden työllistymistä, kertoo senior advisor Viola Strandberg Milttonilta.
Selvitys koostuu kolmesta teemakokonaisuudesta, joissa käydään läpi kulttuuri-instituuttien vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen liittyvät löydökset. Teema yksi käsittelee instituuttien tehtävää ja vaikuttavuuden suhdetta siihen. Teema kaksi tuo esiin merkittävimmät esteet vaikuttavuudelle. Teema kolme käsittelee erityisesti vaikuttavuuden arviointia, mittaamiseen liittyviä haasteita, huolia ja ideoita.
Selvityksessä esitellään aineiston analyysiin ja Milttonin näkemykseen perustuvat johtopäätökset sekä tarjotaan mahdollisia suuntaviivoja vaikuttavuuden arviointiin jatkossa.
- Instituutit toivovat, että vaikuttavuutta mitattaisi systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, jokaisen instituutin omat tavoitteet ja toimintaympäristö huomioiden, kuitenkin yhtenäisesti, Strandberg sanoo.
Seminaari vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista taide- ja kulttuurialalla
Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti yhteistyössä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n kanssa seminaarin vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista taide- ja kulttuurialalla 7. lokakuuta. Miltton Oy:n ministeriölle toteuttamaa selvitystä esiteltiin seminaarissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan julkisen rahoituksen käytöllä tulee saavuttaa hyviä vaikutuksia. Samaan aikaan pitää muistaa kansalaisjärjestöjen tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa lähtökohtana on yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Seminaarissa todettiin, että instituuteilla on itsellään vastuu siitä, että ne osoittavat olevansa avustamisen arvoisia.
Panelistit Aleksi Malmberg, Kati Laakso, Satu Herrala ja Marjo Mäenpää korostivat Pasi Saukkosen vetämässä paneelissa instituuttien sijaintimaissa tapahtuvan verkostoitumisen, läsnäolon ja dialogin kautta muodostuvan asiantuntemuksen merkitystä sekä uusien projektien synnyttäjänä että luottamuksen rakentajina.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n toiminnanjohtaja Hanna Lämsän mukaan instituutiverkosto on luomassa vaikuttavuusarviointimallia. Sen keskiössä tulevat olemaan yhdessä verkoston kanssa luodut tavoitteet ja indikaattorit, niiden säännöllinen seuranta sekä kerätyn vaikuttavuustiedon reflektointi ja hyödyntäminen kehittämistyössä.
Selvitys ”Mitä olisi, jos kulttuuri-instituutteja ei olisi? Selvitys Suomen kulttuuri-instituuttien vaikuttavuudesta.” löytyy Hankeikkunasta. Selvitys sisältää tiivistelmän ruotsiksi ja englanniksi.
Lisätietoja:
- senior advisor Viola Strandberg, Miltton Oy, [email protected]
- kulttuuriasiainneuvos Riitta Heinämaa, opetus- ja kulttuuriministeriö, [email protected]
- toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, [email protected]