Selvitys: Etäopiskelu toisella asteella koettu raskaana koronan aikana
Owal Group Oy selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta koronavirusepidemian vaikutuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen opiskelijoista kaksi kolmannesta on kokenut vuonna 2020 etäopiskelun raskaana. Oppilaitosjohdon ja henkilöstön näkökulmasta korostuu huoli opiskelijoiden tilanteesta ja kasvaneesta tuen tarpeesta.
72 % lukion opiskelijakyselyyn vastanneista opiskelijoista ja 60 % ammatillisen koulutuksen vastanneista oli kokenut etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi. Kyselyn mukaan sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa oli myös opiskelijoita, joille etäopiskelu on soveltunut hyvin.
Molemmissa vastaajaryhmissä 37 % koki tarvinneensa opintoihin enemmän tukea kuin on saanut. Lukiokoulutuksen opiskelijoista puolet koki itsenäisesti suoritettavien opintojen määrän liian suureksi. Opiskelijakyselyyn osallistuneiden arvioiden mukaan etäopetus on heikentänyt opetuksen laatua.
Etäopetukseen siirryttäessä keskeiset haasteet ovat selvityksen mukaan siinä, että opiskelijoilta on odotettu itseohjautuvuutta, jota ei kaikilla ole, ja jonka tukeminen on ollut haastavaa etänä. Oppilaitosjohdon ja henkilöstön vastauksissa nousee huoli opiskelijoiden tilanteesta ja tuen tarpeista. Tilanne on ollut erityisen haastava opiskelijoille, jotka ovat ennen koronakriisiä olleet heikossa asemassa, mutta osallisuuden ja yhteisöllisyyden puute on vaikeuttanut myös ns. normaalioloissa pärjäävien opintoja ja jaksamista.
Koulutuksen järjestäjien, opetus- ja ohjaushenkilöstön ja opiskelijoiden kyselyaineistojen perusteella koronan tuoma poikkeusaika on vaikuttanut jossain määrin enemmän ammatillisen koulutuksen opintojen opintosuorituksiin - lukion puolella taas oppimistuloksiin.
Osan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet edetä opinnoissa ja siirtymisessä jatko-opintoihin ja työelämään ovat heikentyneet koronavirusepidemian seurauksena. Lukiokoulutuksessa vaikutukset kohdentuvat suoraan jatko-opintoihin siirtymiseen niillä, joilla koulutuksen kesto on pidentynyt tai opintomenestys ei tue jatko-opintoihin hakeutumista.
Ammatillisen koulutuksen puolella vaikutukset kohdentuvat osalla opiskelijoilla (37 %) heikentyneinä näkyminä työllistymiseen. Lisäksi merkittävä osa (43 %) koki, että ammatillinen osaaminen on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen vaikutuksesta. Lisääntynyt oppimisen tuen tarve ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset kietoutuvat yhteen, ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin vaikuttaa suuresti se, miten eri toimialat ja yleisemmin työelämä palautuu kriisin jälkeen.
Digitaaliset valmiudet etäopetukseen siirtymisessä arvioitiin lukiokoulutuksen vastaajaryhmissä paremmiksi kuin ammatillisessa koulutuksessa, jossa etäopetukseen siirtymisen nopeus ja opetuksen äkkinäinen siirtäminen verkkoon on ollut suurempi muutos kuin lukioissa jo siksi, että käytännön ja käden taitojen opetus on ollut haastavaa viedä verkkoon. Kummassakin koulutusmuodossa valmiudet siirtymiseen ovat kuitenkin vaihdelleet järjestäjittäin.
Poikkeusjärjestelyiden myötä opetusta ja arviointia on myös monipuolistettu, tietotekniset taidot ovat kehittyneet ja etäopetusta tullaan hyödyntämään monipuolisemmin tulevaisuudessa.
Selvityksen tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2020 vaihteessa ja tammikuun 2021 alussa.
Lisätiedot: Laura Jauhola (Owal Group), 050 443 1841