Hyppää sisältöön

Selvitys: Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien asemaa voitaisiin vahvistaa talouden vakauttamisella ja osaamisen kehittämisellä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 8.6.2022 11.02
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt keinoja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toimintaedellytysten parantamiseksi. Opiskelijakuntien laskeviin jäsenmääriin ja taloudellisiin haasteisiin voitaisiin vastata toiminnan pitkäjänteisellä kehittämisellä ja vahvistamalla niiden toiminnan taloudellista pohjaa. Selvityshenkilö Tapio Varmola luovutti selvityksensä tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle 8. kesäkuuta.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla on ammattikorkeakoululain mukaisia tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa ammattikorkeakouluhallintoon. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin kuuluminen on vapaaehtoista. Vuoden 2018 jälkeen opiskelijakuntien jäsenmäärä on laskenut varsin merkittävästi, mutta tilanne vaihtelee eri opiskelijakunnissa. Syinä jäsenmäärän laskuun nähdään erityisesti yksityisten toimijoiden tarjoama ilmainen opiskelijatunniste sekä yleinen järjestötoiminnan kiinnostuksen lasku. Korkeampien jäsenmäärien opiskelijakunnissa opiskelijat ovat tyytyväisempiä niiden toimintaan kuin alhaisten jäsenmäärien opiskelijakunnissa.

– Oppilaitosdemokratia on tärkeä osa kansanvaltaista yhteiskuntaamme. Vaikuttamisen mahdollisuudet tulee turvata myös opiskelijoiden osalta. Selvitys antaa suuntaviivoja juuri tähän, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo.

Selvityshenkilö on tehnyt kolme keskeistä ehdotusta opiskelijakuntien tilanteen kohentamiseksi. Selvityshenkilö ehdottaa kehittämisohjelmaa, jolla voitaisiin vahvistaa osaamista, laatua ja pitkäjänteisyyttä opiskelijakuntien perustoiminnassa ja luoda uusia toimintamuotoja. Kaikki opiskelijakunnat sitoutuvat tavoittelemaan 50 prosentin jäsenkattavuutta ja edustajiston vaaleissa 20 prosentin äänestysaktiivisuutta. Opiskelijakunnan toiminnan kasvanut arvostus heijastuisi myönteisesti myös jäsenmääriin.  Kehittämisohjelman toteutus edellyttäisi yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin kesken.

Toiseksi selvityshenkilö ehdottaa opiskelijakuntien toiminnan taloudellisen pohjan vahvistamista. Esityksen mukaan opiskelijakuntien rahoituksen tulisi jatkossa perustua opetus- ja kulttuuriministeriön tukeen, ammattikorkeakoulun tukeen ja opiskelijakunnan omaan varainhankintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaisi rahoitusta opiskelijakunnille ammattikorkeakoululain mukaisten tehtävien hoitoon vuodesta 2023 lähtien. Rahoitukseen sitouduttaisiin seuraavan sopimuskauden (2025–2028) loppuun saakka, jolloin opiskelijakuntien toimintaan tulisi taloudellista vakautta ja ennakoitavuutta.

Selvityksessä ei esitetä ammattikorkeakouluopiskelijoille automaatiojäsenyyttä opiskelijakuntaan kuulumiseksi tai muita muutoksia ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön. Kolmanneksi selvityshenkilö ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi selvityksen, jossa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien asemaa tarkasteltaisiin rinnakkain tavoitteena vertailukelpoiset toimintaedellytykset.

Joulukuussa 2021 käynnistetyn selvityksen taustalla oli havainto ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien supistuvasta toiminnasta. Selvityksen pohjaksi on opiskelijakunnille tehty kysely niiden toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvityshenkilö on haastatellut ammattikorkeakoulujen ja niiden opiskelijakuntien edustajia sekä Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin edustajia.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntaselvitys

Lisätietoja:

  • Selvityshenkilö Tapio Varmola, p. 040 830 4100
  • Opetusneuvos Maija Innola, p. 0295 330 120
  • Opetusneuvos Maarit Palonen, p. 0295 330 243