Hyppää sisältöön

Selvityksessä arvioidaan jatkuvaa oppimista tukevien etuuksien ja tukien vaikuttavuutta

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 17.3.2023 11.20
Uutinen

Opetus-ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen, jossa arvioidaan jatkuvaa oppimista tukevien etuuksien ja tukien vaikuttavuutta. Rekisteritietoihin perustuva arviointi kattaa kolme kokonaisuutta: ammattitutkintostipendit, koulutusvähennykset ja -korvaukset sekä aikuiskoulutustuen.

Arvioinnilla vastataan opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön aiemmin asettaman työryhmän esityksiin jatkotoimenpiteiksi, joita tarvitaan jatkuvaa oppimisen lisäämiseksi työelämässä. Yhtenä jatkotoimena kolmikantainen työryhmä esitti, että etuuksista ja tuista tehtäisiin ulkopuolisia arviointeja. Taustalla on työryhmän hyväksymä periaate, että rajalliset julkiset resurssit tulisi kohdentaa toimiin, joista saadaan suurin mahdollinen hyöty sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. 

Selvityksellä on pyritty tuottamaan uutta tietoa päätöksentekoon, mutta varsinaisia suosituksia selvitykseen ei sisälly. 

Etuuksien ja tukien hyödyt eivät ole yksiselitteisiä

Eri etuuksilla ja tuilla – kuten ammattitutkintostipendeillä, koulutusvähennyksellä ja -korvauksella tai aikuiskoulutustuella – pyritään tukemaan opintojen ja tutkintojen suorittamista ja työnantajan tarjoamaa täydennyskoulutusta.  

Ammattitutkintostipendin tarkoitus on tukea aikuisten ammatillista kehittymistä ja osaamisen uudistumista. Stipendiin on oikeus henkilöllä, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Kertakorvauksena maksettavaa stipendiä on haettava Työllisyysrahastosta vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.

Rekisteriaineistojen perusteella selvityksessä arvioidaan, että noin viidennes stipendiin oikeutetuista ei hae sitä.  Alikäytön arviointi auttaa hahmottamaan, missä ryhmissä stipendin tunnettuutta tulisi mahdollisesti pyrkiä lisäämään, jotta sillä olisi kannustinvaikutuksia.

Koulutusvähennyksellä ja koulutuskorvauksella korvataan työnantajille työntekijöiden täydennyskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Aikasarjatarkastelujen perusteella tuet näyttävät kohdistuvan pitkälti koulutukseen, joka olisi toteutettu muutenkin. Ne eivät myöskään ole lisänneet merkittävästi koulutukseen osallistumista. 

Aikuiskoulutustuen tarkoituksena on turvata työssäkäyvien toimeentuloa opintojen aikana, ja tätä kautta lisätä osallistumista koulutukseen. Ansiotyöhön perustuvaa aikuiskoulutustukea opiskeluun maksetaan enintään 15 kuukauden ajalta. 

Vaikka aikuiskoulutustuki lisäisikin opintoihin osallistumista siihen oikeutettujen keskuudessa, se ei välttämättä lisää koulutukseen osallistuvien määrää yhteiskunnassa, jos koulutuspaikkojen määrä on asetettu valmiiksi tietylle tasolle. Aikuiskoulutustuella tuetaan pitkälti opintoja, jotka henkilö olisi aloittanut muutenkin. 

Koulutukseen osallistuminen voi parantaa osaamista ja asemaa työmarkkinoilla pidemmällä aikavälillä. Lisäopinnot todennäköisesti kasvattavat tuottavuutta. Samalla aikuiskoulutustuki kuitenkin lyhyellä aikavälillä heikentää työllisyyttä, kun tuensaajat vähentävät työpanostaan osallistuakseen koulutukseen. 

Aikuiskoulutustuen, ja laajemmin opintoihin hakeutumiseen vaikuttavien politiikkatoimien, vaikuttavuus riippuu siitä, miten koulutuksen tarjonta reagoi kysynnän muutoksiin. Mitä enemmän koulutus on tarjontarajoitteista, sitä korostuneemmin tuet vaikuttavat siihen, ketkä opiskelevat, mutta eivät siihen, kuinka paljon opintoja suoritetaan.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Allan Seuri, p. 0295 330 308